Salibandyn fyysisen lajianalyysin tulokset vahvistavat pelin muutosta
Huiput erottuvat nopeudella ja räjähtävyydellä
Salibandyliiton viikonloppuna esittelemän salibandyn fyysisen lajianalyysin mukaan lajin kirkkaimmat huiput erottuvat edukseen nopeudessa ja räjähtävyydessä, ei kestävyydessä, kuten usein kuvitellaan.
Fysiikkaharjoittelua ja lajiharjoittelua tulisi jatkossa yhdistää tarkoituksenmukaisesti, jotta suomalainen salibandykehitys tuottaa jatkossakin lajin vaatimukset täyttäviä huipputason pelaajia.
Fyysisen lajianalyysin tulokset perustuvat vuosina 2019-2021 tehtyihin mittauksiin, joissa testattiin lineaarista kiihdytysnopeutta, suunnanmuutosnopeutta, nopeusvoimaa ja kestävyysominaisuuksia. Mittauksiin osallistui Tampereen urheiluakatemiaympäristössä mukana olevat F-liigapelaajat sekä P21- ja P18-SM-sarjassa pelaavia maajoukkuetason urheilijoita.
Salibandyn fyysisessä lajianalyysissä kuvataan lajin tämänhetkistä kehitystilaa, selvitetään salibandyn edellyttämien pelivaatimusten, fyysisten ominaisuuksien ja pelikauden kokonaiskuormituksen tasoa ja välisiä yhteyksiä, sekä esitellään suositukset harjoittelun käytännön toteutukseen ja seurantaan pelikauden aikaiseen harjoitteluun painottuen. Lajianalyysin toteuttamisesta vastasivat Eerikkilän fyysisen valmennuksen vastaava Elisa Hakamäki, Varalan urheiluopiston testauspäällikkö Marko Haverinen ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteen opiskelija Jiri Kirsilä yhdessä asiantuntijatyöryhmän kanssa.
Kyky voimantuottamiseen ratkaisee
Tulosten mukaan salibandyn huippupelaajalta vaaditaan erityisesti nopeutta ja räjähtävyyttä. Kestävyydenkään merkitystä ja roolia ei pidä vähätellä, mutta monesti pelaajilla kestävyysominaisuudet ovat hyvällä tasolla ja määräharjoittelu painotteisissa joukkuelajeissa kestävyyttä on helpompi kehittää kuin nopeus- ja nopeusvoimaominaisuuksia.
”Kuitenkin kyky nopeaan voimantuottamiseen on yksi ratkaiseva tekijä, yltääkö pelaaja huipputasolle vai ei. Nopeutta pitäisi pystyä harjoittamaan riittävä määrä myös pelikauden aikana. Jos se jätetään vain kesäharjoittelun varaan, nopeusominaisuudet eivät kehity kovinkaan hyvin pitkällä tähtäimellä ja pelaaja ei saavuta omaa potentiaaliaan”, Hakamäki kuvailee.
Samaan aikaan tulisi pystyä varmistamaan, että lajiharjoittelun ja pelaamisen aiheuttama kuormitus ja voima-nopeusominaisuuksien harjoittaminen kulkevat sulassa sovussa keskenään.
”Salibandyssä kuten monissa muissakin joukkuepeleissä haasteita voi tulla siitä, jos peliä pyritään parantamaan pitkällä aikavälillä liian usein toistuvan, maitohapollisesti voimakkaasti kuormittavan lajiharjoittelun kautta. Hyvä tarkoitus voi kääntyä itseään vastaan, kun keskitehon kuormituksen kasvaessa lajin suorituskyvyn kannalta elintärkeät pelaajien nopeusominaisuudet heikentyvät väsymystilan lisääntymisen myötä”, Haverinen selventää.
Fyysistä suorituskykyä ei voi erottaa pelistä
Lajianalyysin avulla pyritään pääsemään paremmin kiinni lajin vaatimusten ja pelaajien ominaisuuksien yhdistämiseen harjoittelussa. Perinteisesti fysiikka ja lajitaidot ovat olleet salibandyharjoittelussa melko irrallaan toisistaan.
Salibandyliiton ja Eerikkilän kehityspäällikkö Miikka Lamu peräänkuuluttaa fyysisen suorituskyvyn merkitystä osana huippujoukkueen menestystä. Hänen mukaansa fyysistä suorituskykyä ei siksi voi erottaa pelistä.
”Myös fyysisen harjoittelun pitää maistua, näyttää ja kuulostaa peliltä. Pelinlukua, taitoa ja fysiikkaa ei voi erottaa toisistaan. Jos näin tehdään, olet aina myöhässä, ulkopuolella, etkä elä ja hengitä sitä peliä”, Lamu alleviivaa.
Hänen mukaansa on erittäin tärkeää, että oma tekeminen ei perustu pelkästään tunteeseen, vaan taustalle saadaan riittävästi ja säännöllisesti tutkittua tietoa, joka vahvistaa tekemistä tai herättää kysymyksiä.
”Mitkä ovat meidän pelaajien valmiudet pelata yksittäinen peli? Mikä on se taso?” Lamu kysyy.
Lue myös Sami Johanssonin kokemuksia kuormituksen seurannasta ja sen vaikutuksista harjoitteluun. Kuva: Esa Joki
Fyysisen suorituskyvyn mittaamisesta osa arkiharjoittelua
Lamu haluaisi kohdentaa valmentajien katsetta siihen, mikä on tämän hetken fyysinen vaade yksittäisessä vaihdossa ja pelitilanteessa.
”Meidän on katsottava kriittisesti fyysisen harjoittelun toteutusta ja sen merkitystä huippusalibandyn vaatimuksiin. Miesten F-liigan välierät ja finaaliottelut ovat viimeisten kahden kauden aikana vastanneet jopa ihan kansainvälisen pelin vaatimuksia.”
”Haluamme Salibandyliitossa johtaa pelin kehitystä tiedolla. Fyysisen suorituskyvyn mittaaminen on oltava jo lähitulevaisuudessa osa arkiharjoittelua. Meidän on myös varmistettava, että pelin kehittäminen ymmärretään myös fyysisen tekemisen näkökulmasta.”
Haverinen muistuttaa, että kestävä pelaajakehitys syntyy arjen valinnoista ja päivittäisestä tekemisestä.
”Lajivaatimukset ja yksilölliset erot huomioiva, toisiaan tukeva fyysinen ja lajiharjoittelu on ehdottomasti kehittymisen kulmakivi, mutta myös lepoon, uneen, ravitsemukseen ja kokonaiskuormitukseen liittyvät tekijät on hyvä huomioida, jotta pitkäjänteinen kehittyminen on mahdollista.”
”Esimerkiksi Tapparassa olemme pyrkineet tuomaan harjoittelun seurannan osaksi normaalia arkiharjoittelua. Näen, että salibandyssa on tapahtunut isoja kehitysaskelia viimeisten vuosien aikana tällä osa-alueella ja harjoittelun seurannan systemaattisuus on ehdottomasti menossa hyvään suuntaan”, jääkiekon liigamestaruuden voittaneen Tapparan fysiikkavalmennustiimiin kuuluva Haverinen jatkaa.
Lajiharjoituksesta fyysinen harjoitus
Myös Hakamäki kannustaa seuroja ottamaan seurannan mukaan toimintaan harjoittelun vaikuttavuuden analysoimiseksi ja tiedon hyödyntämiseksi.
”Lajianalyysista saatujen tulosten perusteella voidaan jo sanoa, että lajiharjoituksesta kannattaa tehdä myös fyysinen harjoitus. Nousujohteista harjoittelua pystyy kyllä toteuttamaan myös lajiharjoituksissa.”
Esimerkiksi Salibandyliiton pelaajapolulla, MAAJOUKKUTIE:llä, tehdään jo nyt jaksottaista seurantaa ympäri kauden.
”Jaksottainen seuranta on tosi iso juttu. Se antaa tietoa siitä, miten meidän pitää ajatella koko harjoitusvuotta. On tärkeää ymmärtää erityisesti kilpailukauden erityispiirteet, että pystytään tekemään kilpailukaudellakin kehittävää harjoittelua”, Lamu jatkaa.
Salibandyn fyysinen lajianalyysi julkaistaan kokonaisuudessaan keväällä 2023.
Lue myös:
Sami Johansson: Testidata auttoi säätelemään omaa harjoittelua
Salibandyn pelianalyysi: Organisoidussa hyökkäyspelaamisessa on vielä paljon potentiaalia
Lisätietoja: Elisa Hakamäki p. 020 1108 247 elisa.hakamaki@eerikkila.fi ja Marko Haverinen p. 044 3459 957 marko.haverinen@varala.fi
