Seuraavat henkilöt ovat omalla arvokkaalla panoksellaan vaikuttaneet merkittävästi Eerikkilän kehitystyöhön ja kiitokseksi kutsuttu jäseniksi Eerikkilä Hall of Fameen.
1. Erik Von Frenckell
Eerikkilän isä ja ensimmäisten vuosikymmenten tärkein taustavaikuttaja. Mahdollisti Eerikkilän perustamisen myymällä Palloliitolle 15 hehtaaria omistamastaan Saaren kartanosta vuonna 1945. Palloilu Säätiön puheenjohtaja 1952-1973, säätiön hallituksen jäsen kuolemaansa saakka 1977.
Suomen urheiluhistorian vaikutusvaltaisin urheilujohtaja. Mittavalla työurallaan mm. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja 1931-1955 ja kansanedustaja 1927-1939, luottamustoimia lukemattomissa järjestöissä (”joka paikan Erkki”). Keskeisin vaikuttaja olympialaisten saamisessa Suomeen ja Helsinkiin vuodelle 1952. Varmisti olympialaisten järjestelytoimikunnan puheenjohtajana (1947-1952) suomalaisittain valtavan tapahtuman onnistumisen. Ensimmäinen kansainvälisesti merkittävä suomalainen urheilujohtaja: kahteen otteeseen FIFA:n hallituksen jäsen (1927–1932 ja 1950–1954), Kansainvälisen olympiakomitean suomalaisjäsen 1948–1976. Palloliiton puheenjohtajana 34 vuotta (1918-1952). Rakennutti nuorena miehenä 1915 Suomen ensimmäisen nurmipohjaisen jalkapallokentän, Töölön Pallokentän.
2. Olavi Laaksonen
Miesten jalkapallon A-maajoukkueen pitkäaikaisin päävalmentaja (1962-1974). Käytti päävalmentajakaudellaan Eerikkilää monipuolisesti leiripaikkana. Vaikutti myös Eerikkilän olosuhteiden kehittymiseen, mm. Eerikkilän ensimmäisen jalkapallohallin, 1967 rakennetun maapohjahallin, rakentamiseen. Muistetaan Eerikkilässä varsinkin maajoukkueelle järjestämistään talvileireistä, joihin sisältyi muun muassa hiihtoa ja harjoittelua sahanpurupohjaisella ulkokentällä.
Tieteellisen jalkapallovalmennuksen ja ympärivuotisen harjoittelun edelläkävijöitä Suomessa. Valmensi Suomen epävirallisiin Pohjoismaiden mestaruuksiin 1964 ja 1966 ja ensimmäisiin voittoihin suurmaista MM-karsinnoissa (Puola 1965 ja Espanja 1969). Valmentajan uraa edelsi pelaajaura Turun Tovereiden ja A-maajoukkueen maalivahtina. Pelasi 21 A-maaottelussa, vartioi mm. Suomen maalia Helsingin olympialaisissa 1952.
3. Erkki Poroila
Eerikkilän historian merkittävimpiä taustavaikuttajia. Johtokunnan jäsenenä yli 30 vuotta (1967-1999), joista 10 vuotta puheenjohtajana. Pitkäaikainen Palloilu Säätiön asiamies. Eerikkilän olosuhdekehityksen arkkitehtejä 1980-1990-luvuilla, tärkeässä roolissa myös Eerikkilän selviämisessä taloudellisesti vaikeista lamavuosista 1990-luvun alussa.
Taustaltaan Puolustusvoimien eversti ja sotilasasiamies. Sotilasuransa jälkeen työskenteli Palloliiton pääsihteerinä 1966-1983. Tuli tunnetuksi erityisesti kielitaidostaan ja kansainvälisistä kontakteistaan, joita useat suomalaiset joukkueet hyödynsivät ulkomaan pelimatkoillaan. Vaikutti useissa FIFA:n ja UEFA:n valiokunnissa ja muissa kansainvälisissä tehtävissä, muun muassa lehdistöpäällikkönä jalkapallon MM-kisoissa 1986.
4. Mauri Miettinen
Palloilu Säätiön puheenjohtaja vuosina 1982-1999, säätiön hallituksen jäsenenä lähes 40 vuotta vuodesta 1978 alkaen. Suuri panos Eerikkilän lakisääteistämisen taustalla 1980-luvun alussa. Luotsasi Eerikkilää säätiön puheenjohtajana taloudellisesti vaikeiden lamavuosien yli ja oli toteuttamassa Eerikkilän tulevan kehityksen kannalta välttämätöntä rakennushanketta, 1998 valmistunutta täysimittaista jalkapallohallia.
Koulutukseltaan liikemetsänhoitaja, teki pitkän uran politiikassa: kansanedustajana yhtäjaksoisesti 1972-1993, jona aikana muun muassa laki- ja puolustusvaliokunnan ja pankkivaltuuston puheenjohtaja. Harri Holkerin hallituksessa Suomen sosiaali- ja terveysministeri 1990-1991. Kymen läänin maaherra 1993-1997. Vaikutti urheilussa monella rintamalla, muun muassa Palloliiton liittohallituksessa, SVUL:n liittovaltuustossa ja valtion urheiluneuvostossa.
5. Pentti Seppälä
Palloilu Säätiön puheenjohtaja 2000-2014, säätiön hallituksen jäseneksi jo 1989. Eerikkilään 1998 valmistuneen täysimittaisen jalkapallohallin tärkeä taustavaikuttaja. Valittiin Palloilu Säätiön puheenjohtajaksi 2000, vaikutti säätiön puheenjohtajana 2000-luvun alun voimakkaan kasvun ja investointien vuosina. Seppälän puheenjohtajakaudella Eerikkilään perustettiin jalkapallon juniorivalmennusta Suomessa merkittävästi kehittänyt valmennus- ja tutkimuskeskus, Sami Hyypiä Akatemia.
Teki työuransa vakuutusalalla, jossa toimi muun muassa Pohjolan toimitusjohtajana ja varatoimitusjohtajana. Urheiluvaikuttaja hänestä tuli jalkapalloa ennen jääpallossa Suomen Jääpalloliiton puheenjohtajana ja Kansainvälisen jääpalloliiton varapuheenjohtajana 1978-1983. Jalkapallossa vaikutti 10 vuotta Palloliiton puheenjohtajana (1987-1997).
6. Jarkko Savola
Mittava työ suomalaisen jalkapallon parissa useissa luottamustoimissa. Vaikutti Eerikkilässä johtokunnassa, jonka jäsenenä aloitti lakisääteistämisen aikoihin 1983. Toimi pitkään johtokunnan varapuheenjohtajana ennen kuin seurasi Erkki Poroilaa puheenjohtajana 1995. Johtokunnan puheenjohtajana Eerikkilän voimakkaan toiminnallisen ja taloudellisen kasvun vuosina 1995-2011.
Palloliitossa useita luottamustoimia 1960-luvulta 2000-luvulle; muun muassa liittovaltuuston ja valitusvaliokunnan jäsen ja useaan otteeseen Tampereen piirin liittokokousedustaja. Palkittu Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristillä, nimetty Palloliiton ainaisjäseneksi. Reservin majuri, työura vakuutusalalla Pohjolassa. Muistetaan Valkeakoskella ja Tampereella myös pitkäaikaisena kenttäkuuluttajana.
7. Simo Syrjävaara
Eerikkilän vakiokäyttäjiä useilla vuosikymmenillä. Tutustui Eerikkilään jo pelaajaurallaan, jonka aikana nousi Olavi Laaksosen maajoukkueen vakiokokoonpanoon; oli muun muassa voittamassa epävirallisia Pohjoismaiden mestaruuksia 1964 ja 1966. Pelaajana 26 A-maaottelua, joissa yksi maali.
Pelaajauransa jälkeen teki pitkän uran maajoukkuevalmentajana. Valmensi 1970-luvulta 2000-luvulla useita ikäluokkia poikamaajoukkueissa sekä niin naisten kuin miesten A-maajoukkuetta, viimeksi mainittua Aulis Rytkösen kanssa 1976-1978. Uraan sisältyivät myös pestit Palloliiton nuorisopäällikkönä ja miesten futsalmaajoukkueen päävalmentajana. Valittiin vuoden jalkapallovalmentajaksi 1981, ensimmäisen kerran kun palkinto myönnettiin. Palkittiin 2008 Captain’s Ball -erikoispalkinnolla pitkästä urasta jalkapallon parissa.
8. Gunnar Yliharju
Legendaarinen jalkapallomaajoukkueiden huoltaja, vakiokasvoja Eerikkilässä 1960-luvun lopulta lähtien. Työskenteli Palloliitossa kuudella vuosikymmenellä niin nuorten maajoukkueiden ja olympiajoukkueen kuin miesten A-maajoukkueen huoltajana. Maaotteluita kertyi pitkän uran aikana pitkälti toista tuhatta. Lukematon määrä leiripäiviä Eerikkilässä.
Ennen Palloliiton tehtäviään vaikutti erilaisissa tehtävissä muun muassa Helsingin Palloseurassa, työskenteli pitkään vapaaehtoisena myös Helsinki Cupin kisaorganisaatiossa. Palkittiin Captain’s Ball -erikoispalkinnolla 2006, Palloliiton ainaisjäseneksi 2014. Työura Helsingin Puhelinyhdistyksessä (HPY), jossa 35 vuotta pääluottamusmiehenä.
9. Raimo Kauppinen
Eerikkilän rehtori ja opistonjohtaja vuosina 1983–1999. Toimi Eerikkilän ensimmäisenä johtaja sen jälkeen, kun Eerikkilä sai lakisääteistä valtionapua saavan urheiluopiston statuksen vuonna 1983.
Kauppisen aikakaudella Eerikkilässä nähtiin vahvaa toiminnallista kasvua ja olosuhdekehitystä vaikeasta 1990-luvun alun lama-ajasta huolimatta. Suurhankkeista mm. Frenckell-päärakennus valmistui vuonna 1992 ja kauan odotettu täysimittainen jalkapallohalli 1998.
10. Jari Litmanen
Jari Litmasella on ollut vahva yhteys Eerikkilään heti syntymästä lähtien: isä Olavi Litmanen sai tiedon poikansa syntymästä ollessaan Eerikkilässä maajoukkueen talvileirillä 20.2.1971.
Jari Litmasen maajoukkuepolku alkoi 1970/1971 syntyneiden C-junioreiden ensimmäisestä maajoukkuekatsastuksesta Eerikkilässä kesällä 1985.
Litmanen kävi Eerikkilässä seuransa Lahden Reippaan kanssa mm. keväällä 1987, jolloin tutuksi tuli Eerikkilän silloinen 30 x 60 metrin kokoinen sisähalli ja Astroturf-merkkinen tekonurmi eli ”vihreä betoni”.
A-maajoukkueen kanssa Litmanen kävi Eerikkilässä etenkin Richard Möller Nielsenin päävalmentajakaudella 1996–1999, jolloin maajoukkue leireili Eerikkilässä säännöllisesti ennen kotiotteluita.
Eerikkilä Arena nimettiin vuonna 2021 Jari Litmanen Areenaksi; samalla areenan käytävälle tehtiin kunniakäytävä kunnianosoituksena suomalaiseen jalkapallohistoriaan ja kulttuuriin vaikuttaneille henkilöille.
11. Jouko K. Leskinen
Jouko K. Leskinen toimi Palloilu Säätiön hallituksen jäsenenä 1990–2014 ja puheenjohtajana 2015–2020.
Leskisen puheenjohtajakaudella 2015–2020 rakennettiin mm. lomahuoneistot ja huvila-alue, ja Eerikkilä laajeni Ruostejärven etelärannalle, kun Hämeen luontokeskus (nykyinen Villa Erik) siirtyi Eerikkilälle.
12. Göran Enckelman
Göran Enckelman toimi Eerikkilän opistonjohtajana vuosina 1999–2013.
Enckelmanin aikana olosuhdekehitys Eerikkilässä kiihtyi entisestään ja salibandy vakiintui toiseksi päälajiksi.
Suurhankkeista mm. Tammela-talo valmistui 2002 ja Eerikkilä Areena (nykyinen Jari Litmanen Areena) 2013. Olosuhdekehitys mahdollisti eri ikäluokkien jalkapallo-, salibandy- ja futsalmaajoukkueiden säännöllisen leireilyn ja maaotteluiden järjestämisen Eerikkilässä.
Ensimmäiset nuorten jalkapallomaaottelut Eerikkilän historiassa pelattiin vuonna 2000 (pelipaikkana 1998 valmistunut jalkapallohalli) ja ensimmäinen naisten A-maaottelu vuonna 2011.
Sami Hyypiä Akatemia perustettiin jalkapallon valtakunnalliseksi valmennus- ja tutkimuskeskukseksi vuonna 2011.
13. Reijo Toivonen
Reijo Toivonen on Palloilu Säätiön hallituksen kolmanneksi pitkäaikaisin jäsen ( 1986–2017). Lisäksi Toivonen toimi Eerikkilän johtokunnan jäsenenä 2000–2016 ja puheenjohtajana 2012–2013.
Ensimmäiset jäsenet julkistettiin Eerikkilän 70-vuotis juhlagaalassa 27.9.2019. Kuvassa vasemmalta mauri Miettinen, Pentti Seppälä, Jarkko Savola ja Gunnar Yliharju. Kuva: Christoffer Enckelman.
Eerikkilän Hall of Famen uudet jäsenet julkaistiin Eerikkilän 75-vuotisgaalassa 27.9.2024. Kuvassa vasemmalta Raimo Kauppisen omaiset Eija ja Renja Kauppinen, Jari Litmanen, Jouko K. Leskinen, Göran Enckelman sekä Eerikkilän puheenjohtaja Raimo Sarajärvi ja varapuheenjohtaja Kimmo Hellgren. Kuvasta puuttuu Reijo Toivonen. Kuva: Christoffer Enckelman.