Kuva: Kalevi Hämäläinen / Palloliitto
Tavoitetasot eli toisin sanoen fyysisteknisten ominaisuustestien viitearvojen uudistustyö on valmistunut. Tavoitetasojen uudistaminen ja hyödyntäminen entistä paremmin pelaajien valmentautumisen tukena on yksi konkreettinen käytännön esimerkki Eerikkilän strategisten kumppanien Palloliiton ja Salibandyliiton kanssa yhdessä toteuttavasta valmennuksen tiedolla johtamisen prosessista.
Mitä tavoitetasot kertovat pelaajan ominaisuuksista?
Tavoitetasot tarkoittavat porrastettua asteikkoa 1–5 eli taso 5 tarkoittaa, että ominaisuus on erinomaisella tasolla, mikä voisi vastata jalkapallossa aikuishuipuilla kestävyysominaisuuden osalta parhaimmissa kansainvälisissä liigoissa pelaavan keskikenttäpelaajan kestävyyskunnon tasoa. Vastaavasti erinomainen 30 m suoran juoksunopeuden aika vastaa sitä nopeuden tasoa, mitä edellytetään kansainvälisissä liigoissa pelaavalta laitahyökkääjältä. Jokaiselle ikäluokalle junioreista aikuisiin on omat tavoitetasonsa. Taso 1 tarkoittaa, että ominaisuus on alle ikäluokan kansallisen keskitason.
Ominaisuustesteinä käytetään lajissa keskeisiä ominaisuuksia ja erityisesti palloilulajeissa pohjaominaisuuksia mittaavia testejä kuten suoraa juoksunopeutta, suunnanmuutosnopeutta, ponnistusvoimaa, kestävyyttä ja lajitekniikkaa mittaavia testejä. Nämä ominaisuudet ovat niitä, mitä pelaaja hyödyntää ja soveltaa lajissa ja joita pyritään kehittämään vastaamaan lajin vaatimustasoa niin, että ominaisuudet eivät muodosta ainakaan estettä pelaajan kehittymiselle ja laadukkaalle harjoittelulle vaan päinvastoin, joku ominaisuuksista voi jopa muodostua pelaajan supervoimaksi.
Tavoitetasoissa hyödynnetään dataa
Tavoitetasojen määrittelyssä on käytetty laajaa yli 10 vuoden ajalta kerättyä aineistoa Eerikkilässä tehdyistä testeistä eri ikäluokkien pelaajilta aina junioreista aikuisiin asti, sisältäen kansainvälisten joukkueiden ja maajoukkuepelaajien testiaineistoa. Muun muassa salibandyssä toteutettu maajoukkueiden kehittymisen seuranta prosessi muodostaa salibandyn tavoitetasojen kivijalan. Tukena työssä on käytetty tutkimusartikkeleita ja kansainvälisiä referenssejä. Tavoitetasoja päivitetään säännöllisesti sen mukaan, miten uutta aineistoa kertyy. Voidaan olettaa, että keskimäärin 3–4 vuoden aikana valmennukselliset toimenpiteet ja muutokset alkavat näkymään isomassa määrässä pelaajia ja tason muutoksena ominaisuuksissa, jolloin tavoitetasojakin on hyvä päivittää. Työssä kiteytyy valmennuksen tiedolla johtamisen ydin eli systemaattisesti kerättyä dataa hyödynnetään arkivalmennuksen käyttöön.
Tavoitetasojen hyödyntäminen arkivalmennuksessa
Arkivalmennuksessa tavoitetasoja on mahdollista hyödyntää tiekarttana ja tavoitteiden asettamisessa niin joukkueelle kuin yksittäisille pelaajille. Olennaista tavoitetasojen hyödyntämisessä on tiedostaa pelaajan omat tavoitteet ja vaihe missä pelaaja menee omalla kehittymisen polullaan, etenkin mitä nuoremmasta pelaajasta on kyse. Esimerkiksi taso 3 tarkoittaa hyvää tasoa ominaisuuksissa ja hieman ikäluokan mediaanin ylittävää tasoa. Tämä voisi olla hyvä vertailukohta nuorten joukkueelle, miten hyvin eri ominaisuuksien kehittämisessä on onnistuttu ja pitääkö jotakin mahdollisesti harjoittelussa muuttaa tai ottaa erityisesti huomioon. Monet testattavista ominaisuuksista ovat myös nuorten pelaajien kohdalla tärkeitä opeteltavia taitoja kuten juoksemista, ponnistamista ja pelivälineen kuljettamista. Valtakunnallisessa vertailussa kuten salibandyn MAAJOUKKUETIEN United-toiminnassa, missä pelaajia on mukana suuri määrä eri alueilta, tasot 4 ja 5 ovat myös olennaisia mittareita. Syksyn 2023 testeissä kaikkien 12-, 13- ja 14-vuotiaiden poikien ikäluokan 11 parhaan keskiarvot olivat erinomaisella 5 tasolla jokaisen fyysisen ominaisuuden ja lajitekniikan osalta. On tärkeää, että ikäluokkien kärki pärjää hyvin vertailussa. Se on yksi monista onnistuneen valmentautumisen merkeistä.
Kehitysvaihe tärkeää huomioida
Toisaalta erityisesti nuorten pelaajien kohdalla, tavoitetasojen tarkastelussa on syytä ottaa huomioon pelaajan biologisen kasvun ja kehityksen vaihe. Lapsilla ja nuorilla luontainen kasvu saa aikaan muutoksia kehossa ja sitä myöten myös fyysisten ominaisuuksien kehittymistä. Nämä muutokset eivät kuitenkaan ilmennä harjoittelun vaikuttavuutta ominaisuuksien kehittymiseen. Yksilöiden välillä voi olla suuriakin eroja biologisen kasvun ja kehityksen vaiheessa. Erot tasoittuvat myöhemmin. Rinnan ikäluokkakohtaisten tavoitetasojen kanssa onkin suositeltavaa tarkastella pelaajien biologisen kasvun ja kehityksen vaihetta, minkä mittarina on käytetty jalkapallossa Huuhkaja- ja Helmaripolulla sekä salibandyssä MAAJOUKKUETIELLÄ pituuskasvun huippuvaiheitta eli nopeinta kasvun vaihetta murrosiässä. Mittarin avulla voidaan arvioida murrosiän alkaminen ja päättyminen, jolloin ominaisuuksien kehittyminen kiihtyy myös luontaisesti. Pituuskasvun huippuvaiheen mittaaminen ja tarkastelu antaa valmentajalle ja pelaajalle itselleen käsityksen siitä, missä vaiheessa pelaaja menee omaa kehitysvaihettaan. Tämä tuo syvyyttä ja täsmällisyyttä pelaajan ominaisuuksien kehittymisen ja tason tarkasteluun, mikä mahdollistaa laadukkaat johtopäätökset harjoittelun vaikuttavuudesta ja jatkotoimenpiteistä.
Tärkeintä on pelaajan oma kehittyminen
Yleisesti tärkeintä ominaisuustestien tuloksia analysoitaessa on kiinnittää ensisijaisesti huomiota pelaajan henkilökohtaiseen kehitykseen. Tavoitetasot ovat hyvä tuki viitoittamaan tietä pelaajan omien tavoitteiden suuntaan ja hahmottamaan omia vahvuuksia ja kehittämisen kohteita. Valmentajalle tavoitetasot ovat hyvä vertailukohta, kun arvioidaan, mille tasolle pelaajia on kyetty eri ominaisuuksien puolesta kehittämään. Nuorten pelaajien kohdalla tulosten analysoinnissa tulisi huomioida biologisen kasvun ja kehityksen vaihe. Mikään taso ei ole pysyvä tila vaan välillä on todistettu pelaajan nousua tasolta 2 tasolle 5, kun kehitystä on seurattu juniorista aikuisuuteen asti ja vieläpä suorassa juoksunopeudessa, mitä pidetään välillä vaikeasti kehitettävänä ominaisuutena.
Tutustu jalkapallon ja salibandyn (tulossa) testeihin ja tavoitetasoihin
