Salibandyn poikien U19-maajoukkue starttasi bussilla Eerikkilästä kohti Kanadan MM-kisoja toukokuun 3. päivänä 2019. Reilun vuoden yhteinen prosessi oli takana ja loppuhuipennus edessä. Olennaista prosessissa oli psyykkisen osuuden liittäminen kiinteästi osaksi joukkueen kokonaisvalmennusta sekä yhteistyö valmennustiimin kanssa.
Edellisenä päivänä vielä palauteltiin paritehtävän kautta mieleen vuoden prosessin aikana opittuja asioita, joita tultaisiin hyödyntämään kisoissa:
- keskittyminen olennaiseen pelissä
- positiivinen ajattelu ja kaverin tsemppaus
- tunteiden tunnistaminen à keskittyminen olennaiseen
- sisäisen puheen/ vahvuuslauseen hyödyntäminen virheen jälkeen
- omien vahvuuksien esille tuonti
- positiiviset tunteet
- uskallus pelata
- keskittyminen joukkueen yhteiseen pelitapaan pelissä
Listassa kiteytyy hyvin asioita, joita joukkueen kanssa on työstetty vuoden prosessin aikana (kuva 1), osana Eerikkilän ja Salibandyliiton välistä strategista kumppanuutta.
Olennaista prosessissa on ollut psyykkisen osuuden liittäminen kiinteästi osaksi joukkueen kokonaisvalmennusta sekä yhteistyö valmennustiimin kanssa. Pelaajien kanssa toteutetun prosessin rinnalla käytiin valmennustiimin kanssa jatkuvaa keskustelua ja mietittiin, miten hyödyntää pelaajien työstämiä yksilötehtäviä ja ryhmätöitä pelaajien kehittymisen tukena. Pelaaja pelaajalta käytiin läpi heidän vahvuuksiaan, ajatteluaan ja toimintaansa sekä yhdistettiin tätä tietoa pelaajien toimintaan kentällä ja kentän ulkopuolella. Mietinnässä oli, miten eri pelaajien kanssa olisi hyvä toimia, jotta he saisivat parhaiten tukea oman potentiaalinsa tavoittelussa. Valmennustiimi hyödynsi pelaajien tuotoksia myös pelaajakohtaisissa keskusteluissa.
Kuva 1. Salibandyn U19 maajoukkueen psyykkinen prosessi kohti Kanadan MM-kisoja.
TAVOITTEENASETTELUSTA LIIKKEELLE
Tavoitteet antavat energiaa, ohjaavat toimintaa ja tekevät arvioinnin mahdolliseksi. Joukkuelajeissa on olennaista olla tavoitteita sekä joukkuetasolla että yksilötasolla. Sitoutuminen joukkueen yhteisiin tavoitteisiin mahdollistaa joukkueen yhtenäisyyden, asettaa vaatimustason joukkueen tekemiselle ja maalin, jota kohti töitä tehdään. Yksilötason tavoitteiden asettaminen ohjaa yksilön toimintaa arjessa ja mahdollistaa yksilötason kehittymisen arvioinnin. Yksilön kehittyessä joukkueestakin tulee parempi.
Tavoitteen asettelu joukkuetavoitteista aloitettiin miettimällä pienissä ryhmissä seuraavia kysymyksiä liittyen poikien U19 Kanadan MM-kisoihin:
- Mitä tulosta tavoitellaan?
- Minkälaista peliä haluamme pelata?
- Minkälaisia ovat joukkueen pelaajat?
- Minkälainen on joukkueen henki/ilmapiiri?
Näiden kysymysten yhteenvedon jälkeen jatkettiin työstöä pohtimalla mitä asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vaatii konkreettisesti maajoukkuetoiminnassa, seuratoiminnassa ja omalla ajalla. Olennaista oli ymmärtää, että seuratoiminnassa ja omalla ajalla tehdyt asiat luovat perustan maajoukkueessa toimimiselle ja maajoukkueen menestymiselle. Tätä tukemassa olivat maajoukkueleirit, jotka keskittyivät ennen kaikkea maajoukkueen yhteiseen pelitapaan ja tekemiseen.
Ryhmätöiden tuloksena syntyi kuvassa 2 oleva joukkueen ”huoneentaulu”, joka on ohjannut joukkueen toimintaa kesästä 2018 asti. ”Huoneentaulua” on hyödynnetty matkan varrella arvioimalla omaa toimintaa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Miettimällä yhdessä tavoitteiden saavuttamisen hyötyjä ja keinoja on tuettu pelaajien motivaatiota ja halua tehdä töitä tavoitteiden eteen.
Kuva 2. Joukkueen kesällä 2018 määrittämä ”huoneentaulu” kohti Kanadan MM-kisoja.
Helmikuussa 2019 pelaajat tiivistivät tästä kokonaisuudesta joukkueen vahvuuslauseeksi seuraavan lauseen ”Olemme voitontahtoisia joukkuepelaajia, jotka pelaavat yhtenäisesti rohkeaa ja kurinalaista peliä”. Lause koristi kisoissa joukkueen oman tilan ”leijonanluolan” seinää.
ITSELUOTTAMUKSEN TUKEMINEN ONNISTUMISTEN JA VAHVUUKSIEN KAUTTA
Itseluottamuksen pohjana on pelaajan osaaminen salibandykentällä. Kun pelaaja kokee, että pallo pysyy lavassa, hän ehtii ja jaksaa ja joukkuepelaaminen on selvää, syntyy perusta hyvälle itseluottamukselle. Tämä perusta syntyy luonnollisesti laadukkaan ja määrällisesti riittävän harjoittelun kautta. Onnistumiset ja kehittyminen sekä niiden näkyväksi tekeminen arjessa tukevat itseluottamuksen vahvistumista.
Yksi osa kehittymisen näkyväksi tekemistä tässä prosessissa oli Eerikkilässä toteutettu kokonaisvaltainen kehittymisen seuranta. Testien ja itsearviointien kautta jokaisella leirillä seurattiin pelaajien kehittymistä. Pelattujen maaotteluiden kautta saatiin näkyväksi pelaamisen kehittymistä. Valmentajat käyttivät paljon aikaa pelaajakohtaisten videoklippien tekemiseen ja jakamiseen pelaajille onnistuneista suorituksista. Maaotteluiden jälkeen pelaajat arvioivat omaa pelaamistaan artikkelin kirjoittajan väitöskirjassa kehitetyn koettujen pelitaitojen itsearvioinnin kautta. Tästä pelaajat ja valmentajat saivat tärkeää informaatiota pätevyyden tunteesta pelin eri osa-alueilla kansainvälisessä ympäristössä.
Prosessin aikana käytettiin paljon aikaa onnistumisten miettimiseen ja esille tuomiseen. Pelaajien haluttiin näkevän tekemisessään ennen kaikkea onnistumisia ja positiivisia asioita, jonka kautta heidän itseluottamuksensa vahvistuu. Pelaajat miettivät, mitä heille tarkoittaa pieni onnistuminen, suuri onnistuminen ja valtava onnistuminen. Jokaisen pelin jälkeen pelaajat miettivät onnistumisiaan ja sanoivat ne ääneen tai kirjoittivat ylös. Lisäksi prosessin aikana syntyi pelaajien hyväksi kokema tapa kertoa pelin jälkeen viisikoittain toisilleen ketjukavereiden onnistumisia pelistä. Olennaista oli löytää tuloksesta riippumatta jokaisesta pelistä onnistumisia – myös pieniä sellaisia. Tätä tapaa jatkettiin vielä MM-kisoissakin.
Prosessin aikana pelaajat miettivät vahvuuksiaan ihmisenä ja salibandyn pelaajina. Jokaiselle pelaajalle määriteltiin omat vahvuuslauseet, joiden tavoitteena oli tuoda energiaa ja muistuttaa pelaajia vahvuuksistaan vaikeinakin hetkinä. Viimeistelyleirillä juuri ennen kisoihin lähtöä pelaajat vielä saivat valita yhden tärkeimmän oman vahvuuden, joka tulee palvelemaan joukkuetta Kanadassa. Näitä olivat muun muassa voitontahto, positiivisuus, rauhallisuus, huumori, fyysisyys, rohkeus ja sitoutuminen.
AJATTELUN KEHITTÄMINEN SUORITUSTA TUKEVAKSI
Tunteet, ajattelu ja toiminta ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa. Tavoitteena prosessissa oli auttaa pelaajia ymmärtämään ja säätelemään omia tunteitaan ja ajatteluaan omaa toimintaa tai suoritusta tukevaksi. Prosessi aloitettiin opettelemalla tunnistamaan tunteita ja ajatuksia sekä erilaisten tunteiden ja ajatusten vaikutusta pelaajan suoriutumiseen kentällä. Pelaajat kirjasivat ylös pelin aikana tunnistamiaan tunteita ja ajatuksia sekä tilanteita, joissa niitä ilmeni. Tunteita ja ajatuksia luokiteltiin hyödyllisiksi tai haitallisiksi ja miellyttäviksi tai epämiellyttäväksi. Tunteita ja ajatuksia opeteltiin hyväksymään ja mietittiin, miten kohdistaa ajatukset olennaisiin asioihin pelin aikana ja muulloinkin. Tavoitteena oli päästä positiiviseen noidankehään, jossa positiiviset ajatukset aiheuttavat positiivisia tunteita, jotka vaikuttavat positiivisesti suoritukseen.
Ajattelun kehittämisen työkaluna hyödynnettiin sisäistä puhetta. Pelaajat pohtivat, millainen ajattelu vaikuttaa suoritukseen positiivisesti ja negatiivisesti sekä millaisessa tilanteessa he haluaisivat muuttaa ajatteluaan. Tähän tilanteeseen he miettivät itselleen lyhyen positiivisen sisäisen puheen, jonka he voivat sanoa itselleen, kun haastava tilanne tulee eteen. Tätä hyödynnettiin vielä viimeistelyleirillä toukokuussa, kun pelaajat kehittivät kisoihin itselleen suoritusta tukevan ajatuksen tai sisäisen puheen.
YHTEENVETOA
Prosessin ensisijaisena tavoitteena oli auttaa pelaajia ja valmennustiimiä kohti Kanadan MM-kilpailuja asetettuja tavoitteita. Joukkueen asettama tavoite maailmanmestaruudesta jäi saavuttamatta. Pronssimitali saavutettiin ammattimaisen kokonaisprosessin ja valtavan työn kautta. Se on ainutkertainen saavutus monelle pelaajalle ja valmentajalle. Joukkue pelaajineen ja valmennustiimeineen voi olla ylpeä tekemisestään ja suorituksestaan kisoissa sekä kokonaisprosessista tuloksen takana. Kyseessä oli yhteinen oppimisprosessi, jonka opit ja kokemukset jäävät elämään niin pelaajille, valmennustiimille kuin allekirjoittaneellekin ja ovat edelleen hyödynnettävissä ja syvennettävissä salibandymaajoukkueiden toiminnassa tulevaisuudessakin.
Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Valmentaja-lehdessä 3/2019. Kuvat: Salibandyliitto
