Liikkumattomuus aiheuttaa vuositasolla useiden miljardien kustannukset, joihin Suomella ei ole varaa. Liikunnallisen elämäntavan myönteiset vaikutukset eivät koskaan jää vain yksilötasolle, vaan ne heijastelevat koko yhteiskuntaan, kansanterveyteen ja kansantalouteen.
Liikunnan lisääminen kaikissa väestöryhmissä vahvistaa ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia, lisää työkykyä ja tuottavuutta sekä näkyy suoraan yhteiskunnallisina säästöinä. Liikunnan lisääminen on mitä suurimmissa määrin tehokas työllisyystoimi, joka pidentää työuria. Panostukset liikuntaan kertaantuvat erityisesti suorina säästöinä sosiaali- ja terveyshuollossa.
Liikunnan lisääminen ja liikkumattomuuden ongelman ratkaisu on oltava tulevan hallituskauden kärkitavoite. Urheiluopistoverkostolla on kolme päätavoitetta liikkumattomuuden ratkaisemiseksi tulevalla hallituskaudella.
1. Luodaan poikkihallinnollinen toimenpideohjelma liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi
Hallituskauden alussa tulee tehdä poikkihallinnollinen toimenpideohjelma liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi. Toimenpideohjelman valmisteluun osallistetaan laajasti sidosryhmiä. Toimenpiteiden tulee kattaa kaikki hallinnonalat ja keskittyä erityisesti lapsiin ja nuoriin sekä kaikkein vähiten liikkuviin väestöryhmiin. Osana toimenpideohjelmaa, pistemäisen hankerahoituksen sijaan turvataan toimenpiteiden toteuttamiseen ja liikkumattomuuden vähentämiseen riittävät resurssit pitkäjänteisesti.
Tavoitteemme hallitusohjelmaan: Liikkumattomuuden ongelman ratkaisu on hallituksen kärkitavoite. Tavoitteen saavuttamiseksi hallitus tekee poikkihallinnollisen toimenpideohjelman liikunnallisen elämäntavan lisäämiseksi kaikissa väestöryhmissä. Toimenpideohjelma kattaa kaikki hallinnonalat ja varaa riittävät resurssit sen toteuttamiseksi.
2. Liikunnan rahoitus turvataan pitkäjänteisesti
Valtion rahoituksen nykytaso tulee turvata pitkäjänteisesti, jotta liikuntatoimialan toimintaedellytykset voidaan turvata sekä liikkumattomuuden haasteet ja kustannukset minimoida.
Liikunnan lisääminen kaikissa väestöryhmissä vahvistaa ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Se lisää työllisyyttä, työkykyä ja tuottavuutta sekä näkyy suoraan myös yhteiskunnallisina säästöinä. Liikunnan lisääminen on myös mitä suurimmissa määrin tehokas työllisyystoimi, joka pidentää työuria. Panostukset liikuntaan kertaantuvat erityisesti suorina säästöinä sosiaali- ja terveyshuollossa. Ennaltaehkäisyn mahdollistamiseksi rahoitus on turvattava. Vuodesta 2024 alkaen valtion tuki liikunnalle tullaan kattamaan verovaroista valtion talousarvion kautta.
Tavoitteemme hallitusohjelmaan: Liikuntatoimialan toimintaedellytykset turvataan säilyttämällä valtion rahoituksen taso vähintään nykyisellään.
3. Lisätään ja vahvistetaan liikunta-alan koulutustoimintaa
Liikunnan ja urheilun koulutuksen kehittämiseen on panostettava ja vastuu osaamisen kehittämisestä selkiytettävä. Ammattitaitoisilla ja koulutetuilla liikunta-alan ammattilaisilla on keskeinen rooli liikunnan lisäämisessä kaikissa väestöryhmissä niin työelämässä, varhaiskasvatuksessa, kouluissa kuin harrastus- ja seuratoiminnassa. Liikunnan ja urheilun ammatillisen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön rahoitusta on lisättävä vastaamaan kasvavaan tarpeeseen.
Kouluttamalla lisää ammattitaitoisia liikuntaneuvojia, -ohjaajia, -valmentajia ja muita liikunta-alan ammattilaisia muun muassa koulujen liikuntakasvatuksen ja Harrastamisen Suomen mallin vaikuttavuutta ja laajuutta voidaan lisätä.
Tavoitteemme hallitusohjelmaan: Liikunnan ja urheilun ammatillisen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön rahoitus turvataan ja sitä nostetaan asteittain vastaamaan kasvavaan tarpeeseen liikkumattomuuden ongelman ratkaisemiseksi.
Hallitus toteuttaa valtakunnallisena pilottihankkeena kokeilun liikuntaneuvojien tuomisesta osaksi koulujen toimintaa liikunnan lisääjinä pitkin koulupäivää sekä koordinoimaan Harrastamisen Suomen mallin toimintaa seurojen ja yksityisten toimijoiden kanssa. Kokeilulle varataan riittävät resurssit.
