Salibandyliiton jo viime vuonna kertaalleen esittelemän salibandyn fyysisen lajianalyysin kokonaisraportti on valmistunut. Aiemmin valmistuneiden tutkimustulosten lisäksi analyysiin on lisätty valmennuslinjaus laji- ja fysiikkaharjoittelun sekä pelikauden aikaisen harjoittelun kehittämiseksi.
Fyysisen lajianalyysin tulokset osoittivat jo viime vuonna, että salibandyn huippupelaajalta vaaditaan erityisesti nopeutta ja räjähtävyyttä. Myös maksimaalisten jarrutusten määrä suhteessa kiihdyksiin nousi tuloksissa selvästi esiin. Kestävyydenkään merkitystä ja roolia ei pidä vähätellä, mutta monesti pelaajilla kestävyysominaisuudet ovat hyvällä tasolla ja määräharjoittelupainotteisissa joukkuelajeissa kestävyyttä on helpompi kehittää kuin nopeus- ja nopeusvoimaominaisuuksia.
Samaan aikaan tulisi pystyä varmistamaan, että lajiharjoittelun ja pelaamisen aiheuttama kuormitus ja voima-nopeusominaisuuksien harjoittaminen kulkevat sulassa sovussa keskenään.
Tähän onkin nyt pyritty vastamaan täydentämällä lajianalyysiä valmennuslinjauksella.
”Kun aiemmin kerroimme tulosten yhteydessä miten ja miksi, niin nyt valmennuslinjaus antaa vastauksia kysymykseen miten. Eli miten tutkimustuloksia voi hyödyntää käytännön valmennukseen ja arkiharjoitteluun”, yksi lajianalyysin tekijöistä, Eerikkilän fyysisen valmennuksen vastaava Elisa Hakamäki, kuvailee.
Valmennuslinjauksessa on Hakamäen mukaan otettu kantaa erityisesti laji- ja fysiikkaharjoittelun yhdistämiseen sekä harjoittelun viikkorytmiin pelikauden aikana.
”Salibandy lajina kohdistuu voimakkaasti pelaajan hermolihasjärjestelemään, joten harjoittelun tulee olla kuormitukseltaan vaihtelevaa. Yhtäjaksoinen tasaisen kova ja pitkään jatkunut kuormitus, joka on tyypillistä joukkuelaeissa, on haastavaa niin ominaisuuksien kehittämisen kuin palautumisenkin kannalta.”
Naisten maajoukkueen testituloksissa kehitystä
Fyysisen lajianalyysin tulokset perustuvat vuosina 2019-2021 tehtyihin mittauksiin, joissa testattiin lineaarista kiihdytysnopeutta, suunnanmuutosnopeutta, nopeusvoimaa ja kestävyysominaisuuksia. Mittauksiin osallistui Tampereen urheiluakatemiaympäristössä mukana olevat miesten F-liigapelaajat sekä P21- ja P18-SM-sarjassa pelaavia maajoukkuetason urheilijoita.
Viime vuonna lajianalyysissa tehtyjä mittauksia laajennettiin naisten maajoukkuepelaajiin. Heidän harjoitteluunsa tehtiin muutoksia miesten aiempia tuloksia hyödyntäen.
”Naisille on tehty muun muassa pelivaatimuksia, kuormituksia ja fyysisiä ominaisuuksia mittaavaa seurantaa. Testitulokset olivat tänä keväänä paremmat kuin vuosi sitten, varsinkin maksimivoima ja 10 metrin nopeus olivat parantuneet”, Hakamäki paljastaa.
Eerikkilän ja Salibandyliiton kehityspäällikkö Miikka Lamu kertoo, että lajianalyysin tuloksia sekä valmennuslinjausta tullaan hyödyntämään ahkerasti erilaisissa koulutustilaisuuksissa.
”Esimerkiksi MAAJOUKKUETIE-toiminnan kautta saamme nopeastikin siirrettyä tietoa käytäntöön.”
Lajianalyysia aiotaan laajentaa jatkossa myös nuorten peliin.
”Haluamme katsoa datan näkökulmasta, mitä lasten peli on suhteessa aikuisiin. Keräsimme toukokuun MAAJOUKKUETIE-tapahtumissa vuonna 2010 syntyneiltä pojilta kuormitusdataa 4vs4- ja 5vs5 -peleistä. Salibandyliiton toimesta on syksyllä tulossa muun muassa opinnäytetöitä, joissa näitä tuloksia käsitellään”, Lamu kertoo.
Salibandyn fyysisen lajianalyysin toteuttamisesta vastasivat Eerikkilän fyysisen valmennuksen vastaava Elisa Hakamäki, Varalan urheiluopiston testauspäällikkö Marko Haverinen ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteen opiskelija Jiri Kirsilä. Voit lukea viime vuonna julkaistun lajianalyysin tuloksista täältä.
Valmiiseen lajianalyysiin valmennuslinjauksineen voit tutustua täältä.