Maajoukkuetie-toiminnassa on takana vauhdikas syksy, jonka aikana on vietetty lukuisia eri ikäluokkien tapahtumia, pelattu Eerikkilä Floorball Tournamentseja sekä viety yhteistyöseurojen, Salibandyliiton ja Eerikkilän voimin eteenpäin Maajoukkuetie-toiminnan kehitysprosessia.
Salibandyliitto, Eerikkilä ja Maajoukkuetie-toiminnan yhteistyöseurat käynnistivät kesällä 2023 yhteisen prosessin, jonka tavoitteena oli luoda Maajoukkuetie-toiminnalle vuosille 2024–2030 visio, missio ja arvot sekä kirkastaa yhteistä tavoitetilaa ja prosesseja, joita tavoitteisiin pääseminen vaatii.
Prosessin tuloksena syntyneitä konkreettisia toimenpiteitä on ajettu toiminnan arkeen toimintakauden alusta eli viime keväästä alkaen yhteistyöseurojen valmennuspäälliköiden kanssa ja huippusuoritusmallin mukaisesti. Tekemisen painopisteinä oli keväällä tavoitteiden asettaminen pelisuoritukseen, harjoitettavuuteen ja elämänhallintaan (psyykkis-sosiaalinen). Syksyllä toiminnan painopiste on ollut huippusuoritusmallista johdettujen kehitystilatavoitteiden seurannassa ja arvioinnissa Maajoukkuetie-tapahtumissa. Merkittävin muutos on saavutettu kehitystilatavoitteiden asettamisessa ja dokumentoinnissa, mikä on tuonut syksyn arviointiin aiempaa enemmän tarkkuutta konkreettisten tavoitteiden ja avainmittareiden ansiosta.
Tilanneanalyysista tärkeää tietoa
Lokakuussa Eerikkilään kokoontuneet Maajoukkuetie-seurojen toiminnanjohtajat ja valmennuspäälliköt syventyivät jälleen yhteiseen kehitystyöhön ja saivat mm. kuulla tilanneanalyysin, jossa arvioitiin lajin ja pelaajien kehittymistä. Sen pohjalta kukin seura pääsi pohtimaan, miten analyysin tulokset näkyvät oman seuran arjessa ja mitä ne tarkoittavat seuran urheilutoiminnan näkökulmasta toimintatavoissa ja rakenteissa.
Salibandyliiton ja Eerikkilän kehityspäällikkö Miikka Lamu kertoo, että tilanneanalyysi näytti kehityksen edenneen hyvään suuntaan pitkällä aikavälillä.
”Ennen kaikkea pelaajien keskiarvotulokset ovat nousseet merkittävästi vuosien 2017–2025 aikana. Erityisesti urheilullisuus on parantunut, mikä on tulosta fyysisten valmiuksien kehittymisestä.”
Kuva: Anssi Koskinen
Vaativa ja välittävä valmennus
Myös valmennuskulttuurin muutos on nähtävissä.
”Jos ajatellaan valmentajien vuorovaikutusta mittaavia kyselyitä, niin sisäiseen motivaatioon vaikuttavat tekijät, mutta myös harjoituksen laatuun ja vaatimuksiin liittyvät tekijät ovat nousseet. Tiivistettynä voisi sano, että valmennuksen on kyettävä toimimaan standardeilla, jotka mahdollistavat kehittymisen, mutta samalla säilyttävät vaativan ja välittävän ilmapiirin.”
Lamu nostaa tilanneanalyysista esiin myös pelin kannalta oleellisten ominaisuuksien kehittämisen kilpailukauden aikana.
”Syksyn aikana tehdyt testit kertovat, että kesäharjoittelujakso on tuottanut tuloksia. Meidän pitää silti miettiä, miten ominaisuuksia kehitetään edelleen. Nopeuteen ja voimantuottoon liittyviin ominaisuuksiin pitää pystyä panostamaan myös kilpailukauden aikana. Näihin asioihin seuravalmennuksella on iso merkitys niin fyysisessä harjoittelussa kuin lajiharjoittelussa. Ja erityisesti näiden integrointi sisällön, harjoitusvaikutuksen ja kokonaiskuormittumisen näkökulmasta”
20 tuntia liikuntaa viikossa
Lamu lähettää viestin myös pelaajien vanhemmille.
”Liikuntamäärät ovat koko ajan laskussa, mikä on iso haaste urheilullisten valmiuksien ja pelaajan kehittymisen kannalta. Yhden lajin joukkueharjoitusten ja pelien lisäksi tarvitaan omatoimista harjoittelua, mahdollisesti myös toisen lajin harjoittelua ja tai muuta liikuntaa kymmenen tuntia viikossa. Vasta silloin päästään 20 tunnin kokonaisliikuntamäärätavoitteeseen, minkä tiedetään mahdollistavan kilpa- ja huippu-urheilua.”
Kilpailujärjestelmään tuotu uudistuksia
Maajoukkuetiellä ja esimerkiksi alueellisissa sarjoissa on pelattu tällä kaudella otteluita erikokoisilla kentillä ja pelaajamäärillä. Muutoksilla on haluttu vaikuttaa siihen, että jokainen pelaaja saisi pelata mahdollisimman paljon ja pelin sisällä tulisi toistoja mahdollisimman paljon. Esimerkiksi Maajoukkuetie-tapahtumissa on pelattu enemmän ja lyhyempiä pelejä, palaute ollut pelaajiltakin tosi positiivinen.
”Pelaajakehitystä tukeva kilpailutoiminta on ollut äärimmäisen merkityksellinen valinta pelaajien kehittymisen kannalta. Kilpailujärjestelmällä on myös oleellinen merkitys siihen, miten arjen toimintaa organisoidaan joukkueissa”. Lamu muistuttaa ja kysyy:
”Miten mahdollistetaan pelaajille optimaalinen ympäristö, mikä palvelee oman parhaansa tavoittelua, sekä johtaa mahdollisesti aina huippusalibandyyn saakka?”
Lue myös: Blackbirds rakentaa tulevaisuuttaan Maajoukkuetie-toiminnan tuella
Kuva: Anssi Koskinen
