EräViikinkien P15-joukkue oli yksi tarkempaan kuormituksen seurantaan osallistuneista joukkueista.
Talvella 2024–2025 Maajoukkuetiellä seurattiin P15-sarjan pelaajien harjoittelua. Seurannan tavoitteena oli ottaa askelia kohti harjoituspäiväkirjakulttuuria ja tarkempaa lajiharjoitusten kuormituksen määrittelyä valintavaiheen pelaajilla. Harjoitusseuranta toteutettiin yhteistyössä Suomen Salibandyliiton, Maajoukkuetie-yhteistyöseurojen sekä Eerikkilän kanssa.
Taustaa datan keräyksestä
Datan keräyksessä käytettiin MyE.Way:tä eli harjoittelun ja kehittymisen seurantaan kehitettyä järjestelmää, minkä avulla kyetään hyödyntämään kerättyä dataa ja tietoa valmennustoiminnan ohjauksessa. Seurannan aikana pelaajilla oli laajemmassa testissä MyE.Wayn kehitteillä oleva applikaatiopohjainen harjoituspäiväkirja. Pelaajat täyttivät harjoituspäiväkirjaan viikoittaisen omatoimisen harjoittelun ja liikunnan. Valmentajat täyttivät MyE.Way järjestelmään lajiharjoitukset ja pelit. Kolme joukkuetta osallistui tarkempaan lajiharjoitusten kuormituksen seurantaa. Lajiharjoituksista mitattiin liikkumisen määrää ja intensiteettiä Polar Team Pro -järjestelmällä.
Mutusta mitattuun tietoon
Yksi tarkempaan kuormituksen seurantaan osallistuneista joukkueista oli EräViikinkien P15-joukkue. Joukkueen valmentaja Janne Saurila kuvaa seurannan olleen erittäin hyödyllinen.
”Tämä seuranta on ollut todella hyvä tukitoimi valmentajille ja koko joukkueelle. Mittarit kertovat totuuden harjoituksistamme, intensiteetistä ja pelaajien tekemisestä. Mitattu data on antanut jokaisesta harjoituksesta valmentajille erittäin arvokasta tietoa ja olemme päässeet kiinni jokaisen pelaajan tekemiseen harjoituksissa tarkemmin kuin ainoastaan silmämääräisellä arviolla ja mututuntumalla. Pelaajat ovat olleet innokkaasti tässä mukana ja tarkastelleet omia tuloksiaan, mikä on myös nostanut harjoitusmotivaatiota. Ollaan saatu tekemisen meininkiä korkeammalle treeneissä. Nyt jo pojat harmittelevat, että seurantajakso päättyy”, Saurila kommentoi.
Eerikkilän fyysisen valmennuksen asiantuntija Elisa Hakamäki on samoin tyytyväinen seurannan antiin.
”On hienoa, että testauksen lisäksi valintavaiheen alun pelaajat ovat myös tulleet asteittain mukaan harjoitus- ja kuormitusseurantaan. Yleisesti tavoitteena on edelleen päästä vielä paremmin kiinni pelaajien harjoittelun ja liikunnan kokonaismäärään, lajiharjoittelun fyysiseen vasteeseen sekä harjoittelun vaikuttavuuden arviointiin eri tasoilla”, Hakamäki kertoo toiminnan jatkotavoitteista.
Pelaajilla ja valmentajilla iso rooli onnistumisessa
”On myös täysin keskeistä kehittää jokaista osa-aluetta datan hyödyntämisen prosessissamme eli sitä miten ja millä menetelmillä tietoa kerätään, miten tietoa esitetään ja miten tietoa hyödynnetään valmennuksessa ja pelaajakehityksessä. Tämä seuranta oli monelta osin ei vain tipun askel, vaan loikka eteenpäin. Seurannan onnistumisen kannalta iso merkitys oli seurantaan osallistuneilla pelaajilla ja valmennuksella sekä heidän kiinnostuksellaan datan hyödyntämiseen”, Hakamäki kiittelee.
”Data on hyvä renki, mutta huono isäntä eli minusta tässäkin valmennus onnistui hyödyntämään mitattua dataa tarkoituksenmukaisesti. Ihan kaikkea mahdollista ei ole tarpeen mitata ja seurata. Nuorilla pelaajilla on ensisijaista kehittää heidän omaa ymmärrystään harjoittelusta ja urheilijana kehittymisestä”, Hakamäki päättää.
Seurannan tuloksia ja antia hyödynnetään jatkossa Maajoukkuetien valmentajakoulutuksissa ja valmennuksen tiedolla johtamisen prosessin kehittämisessä.
