Tuore salibandyn pelianalyysi kertoo, että pelin kuva kansainvälisessä salibandyssä ja F-liigassa on maalinteon suhteen selvästi erilainen. Sen sijaan avauspelaamisessa on tasosta riippumatta vielä paljon kehityskohteita. Pelianalyysi haastaa pohtimaan, kuinka hyvin tunnistamme salibandyn voittavat elementit.
Tampereen yliopiston tutkija-tohtorin Miikka Palvalinin toteuttaman salibandyn pelianalyysin mukaan kansainvälisessä huippusalibandyssä 34 prosenttia maaleista syntyy tällä hetkellä organisoidun hyökkäyspelin kautta. F-liigan maalianalyysi on huomattavan erilainen, sillä siellä 41 prosenttia maaleista syntyy tilanteenvaihdoista eli vastahyökkäyksistä.
Yhteistä molemmille tasoille ovat organisoituihin hyökkäyksiin liittyvässä avauspelaamisessa. Pelianalyysin mukaan 16 prosenttia avauskerroista johti pallon hukkaamiseen ennen ensimmäistäkään onnistunutta syöttöä. Tämän lisäksi analyysissa tarkasteltiin hyökkäystä vastaanottavan pelaajan vaikutusta avauspelaamisen lopputulokseen. Tässä selvästi yleisin vaihtoehto oli tehdä jatkosuoritus paikaltaan (49%), toiseksi yleisin (30%) jatkosuoritus paineesta ja lopuissa (21%) pelaaja jatkoi peliä palloa kuljettamalla. Näistä ylivoimaisesti huonoin vaihtoehto saada laukaus kohti maalia on, jos vastaanottava pelaaja on valmiiksi paineessa (4,4%).
Ottelun voittamisen kannalta organisoitua hyökkäystä analysoitiin pelianalyysissa myös korrelaatioiden kautta. Tästä nousi selvästi esiin laadukkaista paikoista vedettyjen laukausten merkitys. Toinen laadukkaiden paikkojen merkitystä korostava tulos on peittoon ammuttujen laukausten negatiivinen yhteys 5 vs. 5 -pelissä syntyneisiin maaleihin. Toisin sanoen, mitä enemmän joukkue laukoo, sitä todennäköisemmin joukkue laukoo peittoon ja sitä todennäköisemmin tekee vähemmän maaleja 5 vs. 5 -pelissä. Maalipaikan laatua voi parantaa erityisesti laukausta edeltävän syötön avulla. Mikäli syöttö tai syöttöä edeltävä kuljetus tapahtuu poikkisuuntaisesti, se parantaa maalin todennäköisyyttä 2-4 -kertaisesti.
Tunnistammeko voittavia elementtejä?
Miikka Palvalinin mukaan pelianalyysin tavoitteena oli tunnistaa suomalaiseen salibandyyn sekä ottelun voittamiseen vaikuttavia elementtejä erityisesti selvittämällä, millä todennäköisyydellä erilaiset valinnat johtavat laukaukseen maalia kohti.
”Tavoitteena ei kuitenkaan ollut pelkästään pelianalyysi vaan yhtä tärkeää oli, että salibandyssa aletaan keskustelemaan tiedolla johtamisesta. Projektin yhtenä tulokulmana olikin selvittää peliin liittyvien uskomusten paikkansapitävyyttä. Toisena tulokulmana oli pelianalyysi ja se, mikä voittavassa pelissä on tärkeää.”
Analyysin taustalla oleva data on kerätty 16:sta salibandyn top 4 -maiden kohtaamisista syksyllä 2021 sekä miesten F-liigan viiden kärkijoukkueen keskinäisistä 20 runkosarjapelistä kaudella 2020-2021.
”Tavoitteenani on ollut tarjota objektiivista tietoa salibandystä ja toiveeni on, että mahdollisimman moni valmentaja ja pelaaja tutustuu aineistoon ja tekee sen pohjalta itse omat johtopäätökset”, Palvalin kannustaa.
Hänen henkilökohtainen johtopäätöksensä pelianalyysista on, että organisoidussa hyökkäyspelaamisessa on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia.
”Pallottomien pelaajien sijoittuminen siten, että pallollisella pelaajalla olisi mahdollisimman hyvät vaihtoehdot mistä valita. Ja toisaalta pelaajan saadessa pallon, peliä olisi taas pystyttävä jatkamaan saumattomasti eteenpäin”, hän tarkentaa.
Lisäksi Miikka Palvalin löysi pelianalyysista huomion erityisesti maaotteluihin liittyen.
”Maaotteluissa on todella vähän tilaa käytettävissä, jolloin peli menee helposti painimiseksi ja peli hidastuu tai katkeaa tuomarin puuttuessa peliin. Palloa pitäisi pystyä liikuttamaan niin hyvin, että puolustava joukkue ei pystyisi olemaan koko aikaa iholla.”
Miikka Palvalin esitteli pelianalyysin salibandyn huippu-urheilupäivillä tänään Eerikkilässä. Voit tutustua pelianalyysiin tästä.
Lisätietoja: Miikka Palvalin p. 044 032 1011
Lue myös:
Salibandyn fyysisen lajianalyysin tulokset vahvistavat pelin muutosta
Sami Johansson: Testidata auttoi säätelemään omaa harjoittelua
