Jussi Piha on vakiokasvo miesten salibandymaajoukkueen leireillä Eerikkilässä. Kuva: Ville Vuorinen / Salibandyliitto.
Jussi Piha tavoittelee paikkaa salibandyn MM-kotikisoissa ja valmentaa oman peliuransa ohella junioreita. Pihan tavoitteena on tarjota nuorille eväitä itsensä kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Salibandyn huipulle tähtääviä nuoria hän kannustaa pihapeleihin ja pyytää pohtimaan, kuinka iso juttu salibandy heidän elämässään on.
MM-kotikisat 2020 oli pitkäaikaisen salibandymaajoukkueen hyökkääjän Jussi Pihan unelma, jonka eteen hän halusi tehdä kaikkensa. Elettiin vuoden 2019 alkua, kun Piha päätti pistää arkensa monin paikoin uusiksi. Sitä ennen hän oli yrittänyt samaan aikaan urheilla ammattimaisesti ja työskennellä kokopäiväisesti ja joutunut lopulta kohtaamaan todellisuuden. Oma jaksaminen joutui liialliselle koetukselle, eikä Piha kyennyt enää antamaan kaikkeaan oikeastaan millekään, ei urheilulle, ei työlle, ei perheelleen.
”Ymmärsin, etten saisi sillä arjella itsestäni irti sitä, mitä paikka MM-kotikisajoukkueessa vaatii. Vaimon kanssa tulimme yhdessä siihen tulokseen, ettei salibandyn jatkamisessa ole järkeä, jos sitä ei tee täysillä”, Piha tiivistää päätöksensä taustat.
Alkoi Parasta peliin -projekti, johon hän sai yrityksiä mukaan mahdollistamaan päätoimisen urheilemisen. Vastapainoksi taloudellisesta tuesta yritykset saavat käyttöönsä Pihan osaamista.
”Oli aika jännä fiilis lähteä myymään itseään. Palaute oli kuitenkin heti lähes pelkästään positiivista. Päätin, että olen itse aktiivinen yritysten suuntaan ja ehdotan jokaiselle jotain konkreettista ja juuri kyseiselle yritykselle sopivia tapoja hyödyntää osaamistani.”
Aikuisten pikkupoikien satumaailma
Vaikka jo vuosia vaivanneen lonkan kuluman takia Jussi Piha ei saa joka aamu itse sukkia jalkaansa, nauttii hän nykyisin joukkueen arjesta yhä enemmän. Hyökkääjä vakuuttaa olleensa marraskuisissa tiistaitreeneissäkin ”ihan fiiliksissä”.
”Opin jollain tavalla ymmärtämään oman rajallisuuteni ja kykenin edes välillä nauttimaan hetkestä. Vaikka joukkueeseen kuuluminen on aina ollut minulle tärkeää, aloin toimia myös yksilönä viisikon sisällä. Niin, etten unohtanut itseäni”, Piha muistelee.
Hän kuvailee elävänsä nykyisin salibandyn osalta kuin satumaailmassa.
”Kyllähän huippu-urheilu tarkoittaa itselle tällä hetkellä paljon aikatauluja ja säätämistä. Joka toinen päivä on kuningasfiilis ja kaikki tuntuu luistavan. Sitten toisena päivänä on osattava olla itselleen myös armollinen ja otettava rennommin. On tämä kuitenkin eräänlainen satumaailmansa, jossa aikuiset pikkupojat saavat leikkiä”, Piha nauraa.
Jussi Piha (kesk.) sanoo nauttivansa arjesta ja kuulumisestaan joukkueeseen. Kuva: Ville Vuorinen / Salibandyliitto.
Pelit ratkotaan henkisellä puolella
Tässä satumaailmassa todellisuus on kuitenkin kovaa, vaikkakin mielekästä treeniä, jonka sisällön Piha laittoi myös uusiksi. Harjoitteluun tuli enemmän suunnitelmallisuutta ja oman kehon kuunteleminen toi tasapainoa kokonaisuuteen.
”Harjoittelen nykyään määrällisesti enemmän ja kokonaisuudesta yhä isompi osa on huoltavaa ja palauttavaa treeniä. Minulle on myös tärkeää, ettei kaikkia harjoituksia pidetä koko joukkueen voimin vaan voin tehdä esimerkiksi fyysiikkatreenejä itsekseni silloin, kun omiin aikatauluihini parhaiten sopii.”
Fyysisen harjoittelun ohella psyykkinen valmennus on Pihalle tärkeässä roolissa. Hän rohkaisee myös muita urheilijoita käyttämään sitä rohkeasti avukseen.
”Pelit ratkotaan monesti henkisellä puolella, mutta kuinka monella joukkueella on henkinen valmentaja?” Piha kysyy.
”Hinkkaamme teknisiä asioita joskus loputtomiin, jotta saisimme ne täydellisiksi. Samalla henkinen puoli unohtuu helposti. Loppujen lopuksi taitotasolla ei ole mitään väliä, jos ratkaisevalla hetkellä ei pysty suorittamaan.”
Kotikisoissa jäätävää meininkiä
MM-kotikisat siintävät alle vuoden päässä. Jussi Piha sanoo niiden merkityksen itselleen voimistuvan ja pehmenevän samaan aikaan.
”Tiedän suunnilleen, mitä kisoissa tapahtuu”, vuoden 2018 maailmanmestari pohtii vaatimattomasti.
Kotikisoista hänen kokemuksensa rajoittuvat kuitenkin katsomoon.
”Haluaisin kokea sen jäätävän meiningin myös pelaajana.”
Toisaalta pari viikkoa kestävä kisarupeama ei yksinään ole se juttu, josta hän unelmoi. Kliimaksia edeltävä matka on vähintään yhtä tärkeä. Kisojen siirtyminen vuodella eteenpäin tarkoitti luonnollisesti kisaehdokkaille myös vuoden pidempää matkaa.
”Toisaalta se tarkoittaa myös vuotta lisää aikaa kehittyä. On fakta, että kilpailu kuitenkin kovenee koko ajan. Minulle on tärkeää, että osaan nauttia myös matkasta, vaikka en kisoihin pääsisikään”, Piha alleviivaa.
”Toivon, että voin aidosti sanoa tehneeni kaikkeni kisapaikan eteen. Ettei ainakaan tarvitse jossitella. Ja jos valinta ei osuisi minuun, voisin rehellisesti toivottaa valitulle joukkueelle tsemppiä kisoihin.”
Jussi Piha juhli Suomen maailmanmestaruutta Prahassa vuonna 2018. Kuva: Salibandyliitto.
Junioreiden mentori
Jussi Piha toimii Parasta Peliin -projektinsa nimissä myös salibandyjunioreiden mentorina. Hänen unelmatiimiinsä kuuluu vuosittain kuusi 13-18 -vuotiasta junioria, joille hän pyrkii jakamaan omia kokemuksiaan ja tukemaan nuoria urheilijoita. Lisäksi Piha järjestää Eerikkilässä junioreille omia NO LOOK -syöttöleirejään.
Junioreiden kanssa toimiessaan hän on pohtinut, miten rohkaista ja auttaa nuoria ymmärtämään kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin merkitys kunkin omien tavoitteiden mukaisella urheilijan polulla.
”Kysyn heiltä usein, mikä merkitys salibandylla on heidän elämässään ja miksi he käyvät treeneissä. Jos vastaus on, että se on sikakivaa, niin se riittää.”
Jussi Pihan NO LOOK -syöttöleiri Eerikkilässä 2020.
Muuten hän pyrkii olemaan varovainen sen suhteen, miten lähtee nuoria ohjeistamaan.
”Puhun kyllä heidän kanssaan kokonaisuudesta ja pyrin herättämään ajatuksia esimerkiksi ravinnon ja levon merkityksestä. Kerron myös, että joka päivä ei ole superfiilis. Siihen tunteeseen auttaa, kun ymmärtää kokonaisuuden ja suhteuttaa pitkällä aikavälillä omaa tekemistä tavoitteisiinsa.”
Pihan kokemuksen mukaan junioreiden taso on mennyt Suomessa viime vuosina hurjasti eteenpäin.
”Moni on aloittanut lajin nuorena ja tekniset ja fyysiset taidot ovat jo kehittyneet”, Piha kuvailee.
Hän myöntää kuitenkin olevansa myös huolissaan junioreiden omatoimisen harjoittelun määrästä.
”Kuinka paljon nykyään pelataan pihapelejä treenien ulkopuolella?” Piha pohtii.
”Pihapelien merkitys näkyy esimerkiksi siinä, miten peliä osataan pelata ratkaisuhetkillä ja vaihto kerrallaan.”
Tammelan Riihivalkaman koulun oppilaat saivat Jussi Pihan NO LOOK -syöttöleirin heijastimet.
Rohkeutta lajin kehittämiseen
Jussi Piha kannustaa nuoria salibandyjunioreita olemaan myös rohkeasti ylpeitä lajistaan ja omasta roolistaan lajin sisällä.
”Olemme jo nousseet sieltä kuopasta, jossa salibandyn pelaajat olivat joskus epäonnistuneita lätkäpelaajia. Mutta voisimmeko olla vielä rohkeampia? Voisimmeko luoda enemmän merkitystä ja olla ylpeitä lajistamme?” Piha pohtii.
Salibandy liikuttaa nykyisin satoja tuhansia suomalaisia ja vuonna 2019 lajilla oli lähes 66 000 rekisteröitynyttä pelaajaa*. Isot harrastajamäärät tuovat Pihan mukaan myös vastuuta.
”Meillä aikuisilla on iso vastuu siitä, miten saamme lapset innostumaan liikkumisesta lajin parissa. Myös katsomokulttuurin suhteen voisimme miettiä, miten saamme katsomoihin lisää salibandyn näköistä meininkiä ja opetamme omalla esimerkillämme lapsia kannustamaan omaa joukkuettaan.”
* Lähde: Salibandyliiton nettisivut 7.1.2020 https://salibandy.fi/fi/info/salibandyn-esittely/tunnuslukuja/
Jussi Piha taitaa myös pallojen heittelyn. Kuva: Ville Vuorinen / Salibandyliitto
Lue lisää: Jussi Piha ja Eerikkilä jatkavat yhteistyötään – syöttöleirit saavat jatkoa myös vuonna 2021
Lue lisää: Seuraava Jussi Pihan NO LOOK -syöttöleiri Eerikkilässä kesällä 2021
Salibandyn MM-kisat pelataan 3.-11.12.2021 Helsingissä.
