Itsensä johtaminen hektisessä nykymaailmassa

10.11.2019

Elämän vaatimukset ovat muuttuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana radikaalisti. Ihmiset viettävät jopa 95 prosenttia ajastaan sisätiloissa ja ovat jatkuvasti tavoitettavissa. Puhelin värisee keskimäärin seitsemän minuutin välein. Sähköposteja ja puheluita tulee useampi kappale tunnissa. Päivät kuluvat istuessa. Kuulostaako tutulta?

Ihminen on nykyään tavoitettavissa lähes ympäri vuorokauden, joten kognitiivinen kuormitus on kasvanut sekä tiedon ylitulva on jokapäiväinen haaste. Samaan aikaan passiivisuus on lisääntynyt ja fyysinen aktiivisuus vähentynyt. Tämä blogi tuo konkreettisia keinoja, kuinka johtaa itseään nykypäivänä laadukkaammin.

 

Tunne itsesi

Ihmisen käyttäytymistä ja sen muuttamista voidaan pitää hyvinkin paradoksaalisena, koska hyvin usein tiedämme, kuinka meidän tulisi toimia, mutta emme silti toimi sen mukaisesti. Pelkän tiedon toistamisen ja jankkaamisen sijaan on siis mentävä pintaa syvemmälle. Jotta ihminen voi laadukkaasti johtaa itseään, hänen täytyy ensin tuntea itsensä. Mitä itsetuntemus on ja miksi se on oleellista?

Presidentti Sauli Niinistö kertoi vuoden 2015 uudenvuodenpuheessaan sotaveteraani Hannes Hynösen pohdintoja elämästä. Sotaveteraani Hynönen valtasi ihmisten sydämet sympaattisuudellaan, ja presidentti Niinistö avasikin Hynösen näkemyksiä ”hyvästä elämästä”. Presidentti Niinistö tulkitsi Hynösen ajatuksia pohtiessaan Suomen yhteiskunnan nykytilaa ja tulevaisuutta. Yhtenä tärkeänä teemana nousi itsetuntemus.

”Itsetuntemus voidaan nähdä elämän tukijalkana, sillä lähes kaikki kysymykset palaavat yksilöllisyyteen ja siihen, kuinka hyvin tunnet itsesi.”

Ihminen tarvitsee itsetuntemusta pystyäkseen elämään hyvää elämää. Itsetuntemus saattaa kuulostaa itsestäänselvyydeltä ja moni voi jo ajatella tuntevansa itsensä. Ehkä niin, mutta vahva itsetuntemus ei kuitenkaan synny itsestään, vaan se vaatii itsetarkastelua, pohtimista, pysähtymistä ja kenties muita ihmisiä tukemaan matkaa itseensä tutustumiseen. Kyseessä ei myöskään ole muutaman tunnin mittainen luento tai blogin lukeminen, vaan koko elämän pituinen matka. Mitä itsetuntemus sitten tarkoittaa? Kaikessa yksinkertaisuudessaan itsetuntemus tarkoittaa itsensä tuntemista. Tarkennettuna siihen sisältyy se, kuinka hyvin henkilö ymmärtää omaa ajatteluaan, tunteitaan ja toimintaansa sekä niiden syitä, tavoitteita tai selityksiä (Olympiakomitea, 2017).

Itsetuntemus voidaan nähdä elämän tukijalkana, sillä lähes kaikki kysymykset palaavat yksilöllisyyteen ja siihen, kuinka hyvin tunnet itsesi. Itsetuntemus kuvastaa henkilökohtaista kasvua ja kehitystä, jota tarvitaan oman toiminnan ymmärtämiseen ja kehittämiseen (Dunderfelt, 2006). Yksi merkittävä osa itsetuntemusta on kyky tunnistaa ja tuntea omat vahvuudet sekä kehityskohdat, joten aloitamme itsetuntemukseen tutustumisen näistä kahdesta näkökulmasta.

Pysähdy hetkeksi

Ota kynä ja paperia tai kirjoita ylös koneellesi ja vastaa seuraavaan tehtävään. Kirjoita ylös pelaamiseen, valmentamiseen tai työhön liittyviä asioita seuraaviin kategorioihin:

  1. Asiat, joissa olen hyvä
  2. Asiat, joissa olen keskinkertainen
  3. Asiat, joissa minulla on eniten kehitettävää

Kuvittele, että sinulla on käytössäsi sata tuntia itsesi kehittämiseen. Saat täysin vapaasti valita aiheet ja sen, kuinka paljon aikaa asioihin käytät. Kuinka jakaisit tämän sata tuntia edellä mainittuihin kategorioihin?

Legendaarinen kysymys kuuluu: tulisiko ihmisen panostaa vahvuuksiinsa vai kehityskohteisiinsa?

Monet asiantuntijat puhuvat hyvin usein omien vahvuuksien vahvistamisesta ja he jakaisivat sataa tuntia esimerkiksi 70-15-15. Tämä johtuu siitä, että yksilön vahvuus saattaa olla juuri se merkittävä tekijä, joka erottaa hänet muista. Esimerkiksi hyökkääjällä saattaa olla erinomainen laukaisutaito, jonka takia häntä arvostetaan. Toisaalta puolustaminen saattaa olla hänen selkeä kehityskohteensa, johon hän ei ole juurikaan panostanut, mutta tämä saattaakin toimia pullonkaulana kehitykselle. Hiomalla kehityskohteitaan paremmiksi yksilö saattaakin mahdollistaa kehittymisen pelaajana uudelle tasolle.

Sama ideologia toimii myös työelämässä. Valmentaja saattaa olla oman lajinsa yksi suurimpia asiantuntijoita, mutta jos hänen vuorovaikutuksensa ei ole riittävällä tasolla, hänen osaamisensa menee hukkaan. Samalla on tärkeä muistaa, että jos esimerkiksi valmentajalla ei ole tarpeeksi bensaa omassa tankissa, on siitä vaikea antaa myöskään muille. Tästä syystä myös omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on hyvin oleellista huomioida. Eerikkilässä uskomme kokonaisvaltaiseen näkökulmaan alla olevan kuvion kautta:

E. Way -filosofia

Mieti kuinka nämä osa-alueet näkyvät omassa arjessasi. Missä asioissa sinulla menee hyvin, mitkä ovat kehityskohteita ja mihin haluat panostaa? Kuten alussa totesimme, pelkkä asian tiedostaminen ei kuitenkaan usein johda toimintaan. Seuraava vaihe onkin konkretisoida aikaisempi pohdinta. Mihin haluat lähteä konkreettisesti panostamaan? Onko sinulla muutama tunti viikossa, jolloin voisit lähteä panostamaan vahvuuksiisi, heikkouksiisi tai vaikkapa hyvinvointiisi. Kuten Aki Hintsa on osuvasti aikoinaan todennut: ”Menestyminen on hyvinvoinnin sivutuote”.

Johda itseäsi

Seuraavaksi on tärkeä huomioida, että yksilön halutessa mitä tahansa muutosta, hänen on aina ensin pystyttävä vastaamaan kysymykseen: mikä on totta. Yksilön on äärimmäisen tärkeä ymmärtää nykyinen elämäntilanne, sillä jos sitä ei oteta huomioon, suurena riskinä on: a) lähteä liian vaativaan muutokseen b) lähteä muuttamaan liian monta asiaa. Molemmissa tapauksissa lopputuloksena on hyvin usein toiminnan palaaminen aikaisempiin toimintomalleihin. Tämän lisäksi yksilön muutokseen tarvitaan vielä lisää konkretiaa eli toimintasuunnitelma. Mitkä ovat ensimmäiset pienet askeleet kohti haluamaasi?  Mitä voit tehdä jo tänään / huomenna / tällä viikolla? Muista, että pienet askeleet tuovat suuria tuloksia pitkällä aikavälillä ja pysyvämmin.

Itsensä johtaminen voidaan kirjaimellisesti nähdä tapana johtaa itseään eli toimia itsensä kanssa. Jotta voit johtaa itseäsi, sinun täytyy luonnollisesti ensin tuntea itsesi. Jos et tunne itseäsi ja ole rehellinen itsesi sekä oman tilanteesi kanssa, sinun on todella vaikea johtaa itseäsi laadukkaasti. Tämä voidaan konkretisoida alla olevan harjoituksen avulla.

Itsensä johtamisen harjoitus

Pohjautuu SMART-tavoitemalliin (Locke & Latham, 1990).

 

Kirjoita ylös omat vastauksesi ja pyri toteuttamaan niitä ainakin kahden kuukauden ajan, jotta pystyt näkemään prosessin vaikutuksen. Valitse korkeintaan kolme konkreettista toimintatapaa, joita alat toteuttamaan ja seuraa sekä arvioi toimintaasi kerran viikossa. Toimintatapojen tulee olla sinulle aidosti mahdollisia ja kiinnostavia, jotta pystyt sitoutumaan niihin. Ota haaste vastaan ja aloita prosessi jo tänään.

Eerikkilä_usva Peukalolammella

Energinen, motivoitunut ja taitojaan kehittävä työyhteisö?

Kokonaisvaltainen hyvinvointi on menestymisen edellytys. Siksi haastamme sinut ja työyhteisösi kurottamaan kohti parempaa osaamista, hyvinvointia ja menestystä.

Olemme kehittäneet Eerikkilässä E.Way filosofian, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittämisen mallin. Se on syntynyt tutkitusta tiedosta ja sen analysoinnista, kokemuksesta ja halusta luoda malli, joka tuottaa tuloksia.

E.Way -filosofian periaatteena on vahvistaa yksilön itsetuntemusta ja sisäistä motivaatiota, sekä toimia tapalähtöisesti, luoden edellytykset pysyvälle muutokselle.

Kirjoittaja

Aleksi Tossavainen

Head of Psychological Performance, VAT tutkintovastaava

Urheilu ja koulutus

Lähteet:

Dunderfelt, T. (2006). Elämänkaaripsykologia. 9.-12. painos. Helsinki: Wsoy.
Locke, E. A., & Latham, G. P. (1990). A theory of goal setting & task performance. Prentice-Hall, Inc.
Suomen Olympiakomitea ry. (2017). Kasva urheilijaksi harjoituskirja 7.lk (1st ed.).

Aiheeseen liittyviä kirjoituksia

Miten voin vanhempana tukea urheilevaa lasta tai nuorta?

28.09.2020 | E.Blog, E.Way, Urheilu