Mikko Pohjola toimii Eerikkilän tutkimus- ja kehitysjohtajana.
Vuoden 2021 alusta lähtien Eerikkilän tutkimus- ja kehitysjohtajana toiminut Mikko Pohjola alleviivaa Eerikkilän tutkimustoiminnan perustuvan ennen kaikkea siihen, että kerättyä tietoa osataan hyödyntää ja näin perustaa tekeminen faktoihin. Tällä hetkellä Eerikkilässä panostetaan erityisesti siihen, että myös seuravalmentajat saisivat kerätyn tiedon mahdollisimman hyvin käyttöönsä.
”On ihan perusteltua kysyä, mitä hyötyä on käydä testeissä, jos tietoa ei saada käyttöön”, Pohjola aloittaa ja lisää samalla puhuvansa testaamisen sijaan mieluummin jatkuvan tiedon keräämisestä.
”Seuraamme pelisuoritusta, harjoitettavuutta ja elämänhallintaa sekä arjessa päivittäin sekä jaksottaisesti joko seuraympäristössä tai Eerikkilässä. Tarkastelun kohteena ovat fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset, kognitiiviset ja taito-ominaisuudet sekä pelisuorituksesta analysoitavat tekijät.”
Mikko Pohjola uskoo, että yhdessä MAAJOUKKUETIE-toiminnan tai Huuhkaja- ja Helmaripolun toiminnan ja kehittyvän MyE.Way-palvelun avulla pystyttäisiin yhä paremmin ohjaamaan valmentajaa keskittymään oikeisiin asioihin.
”Tavoitteemme on, että pystyisimme mahdollistamaan tehokkaan tiedolla johtamisen valmennuksessa. Kun palvelu ohjaa toimintaa ja tarjoaa valmiiksi tietoa ymmärrettävässä muodossa, valmentajat voivat keskittyä siihen, mitä he sillä käytettävissä olevalla tiedolla tekevät.”
Tällainen tietopalvelu auttaa yhdenmukaistamaan esimerkiksi seuravalmentajan ja maajoukkuevalmentajan näkemyksiä pelaajasta, kun kaikki näkevät ikään kuin saman pelaajan profiilin.
Eerikkilässä on aloitettu kehitysyhteistyö Turun ammattikorkeakoulun sekä muiden Health Campus Turku -toimijoiden kanssa. Tavoitteena on päästä kehittämään Eerikkilän keräämän tiedon hyödyntämistä ja saamaan näin myös valmentajien käyttöön tietoa entistä monipuolisemmin.
Health Campus Turku on lääketieteen, sosiaali- ja terveysalan ja teknologian moniammatillinen osaamiskeskittymä, joka tarjoaa mahdollisuuksia tutkimustoiminnalle, innovaatioille ja yritysyhteistyölle.
Health Campus Turku -toimijoihin kuuluvat Turun ammattikorkeakoulun lisäksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Yrkeshögskolan Novia ja Turku Science Park Oy.
Tietopankista toiminnanohjausjärjestelmäksi
Myös MyE.Way-palvelun kehitystyö on aloitettu tavoitteena saada olemassa oleva tieto tarjolle asiakkaiden tarpeita vastaavassa muodossa. Aikaisempia käyttäjäkokemuksia kartoitettiin yhdessä Turun ammattikorkeakoulun kanssa toteutetussa kyselyssä ja nyt kehitystoimia toteutetaan yksi kerrallaan.
”Jatkossa Turun ammattikorkeakoulu toimii MyE.Way -palvelun ylläpito- ja kehityskumppanina. Tämän ansiosta saamme aikaan jatkuvaa kehitystyötä. Emme halua MyE.Waysta pelkästään tietopankkia, vaan valmennuksen toiminnanohjausjärjestelmän, josta saadun tiedon perusteella tehdään päätöksiä omasta toiminnasta.”
Käytännössä tämä tarkoittaisi, että valmentaja saisi tulevaisuudessa MyE.Waysta esimerkiksi kattavammat pelaajaprofiilit ja ajantasaisen kehitystilakuvan jokaisesta pelaajasta.
”Sieltä näkisi suoraan jokaisen pelaajan ja koko joukkueen pelisuorituksen tilan, elämänhallinnan tilan tai sen hetkiset vahvuudet ja kehityskohteet sekä niiden kehittymisen. Palvelu tarjoaisi tietoa myös pelaajan kuormitustilasta, jolloin valmentaja pystyy tarvittaessa muokkaamaan harjoitusta yksittäiselle pelaajalle hänen tarpeitaan vastaaviksi.”
Myös MyE.Wayn mobiilisovellus on parhaillaan suunnitteilla. Se parantaisi parantaisi kehitystiloja koskevan tiedon välitystä pelaajille sekä mm. vireys- ja kuormitustilaa koskevan seurannan toteutusta
”MyE.Wayn kehitystyötä tehdään lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Jonkinlainen lanseeraus tullaan varmasti tekemään lähitulevaisuudessa, mutta tarkkaa ajankohtaa en vielä uskalla sanoa. Joka tapauksessa näkyviä muutoksia tulee tapahtumaan jo syksyn 2021 aikana, Pohjola lupailee.
Johtava kansainvälinen kehityskeskus?
Palloliitto ja Jyväskylän yliopisto palkkasivat hiljattain jalkapalloprofessorin kehittääkseen lajin tiedolla johtamista ja tutkimusta.
”Tämä mahdollistaa sen, että voimme yhdessä koordinoida lajiin liittyvää tutkimustoimintaa Suomessa.”
Pohjola pitää myös yhteistyötä niin kansallisten lajiliittojen, Olympiakomitean kuin muun suomalaisen urheiluverkoston kanssa Eerikkilälle tärkeänä.
”Haluamme vahvistaa Eerikkilän asemaa niin, että olemme tärkeä toimija myös kansainvälisesti. Etenkin salibandyssa meillä on mahdollisuudet maailman johtavaksi kansainväliseksi kehityskeskukseksi.”
Kaiken Eerikkilässä tehtävän tutkimustoiminnan kehittämisen tavoitteena on auttaa mahdollisimman paljon salibandy- ja jalkapallovalmentajia kehittämään lajiaan.
”Tutkimuksen kautta voimme kehittää esimerkiksi suorituskyvyn arviointimenetelmiä ja sitä kautta valmennuksen menetelmiä. Haluamme myös tuoda tutkimus- ja kehitystoiminnan uusimmat tiedot saman tien asiakkaidemme käyttöön.”
Jatkuvaa tiedon keräämistä
Mikko Pohjola alleviivaa jatkuvan tiedon keräämisen merkitystä.
”Jotta valmentaja ymmärtäisi pelaajan tilaa ja voisi auttaa häntä, on tehtävä jatkuvaa seurantaa jokapäiväisestä elämästä. Miten peli sujui ja mikä oli siinä hyvää, miten paljon on treenannut tai nukkunut, onko harjoitusten ulkopuolinen elämä kunnossa”, Pohjola luettelee.
Jatkuvan seurannan rinnalla tehtävien jaksottaisten seurantojen perusteella arvioidaan esimerkiksi kestävyysominaisuuksia tai nopeutta.
”Nämä testit auttavat pääsemään syvällisemmin kiinni esimerkiksi siihen, miksi ottelun alkupuolella pelaajalla tapahtuu hyviä asioita ja ottelun loppupuolella ei. Kestävyysominaisuudet voivat olla siinä määrin puutteelliset, että pelaaja väsyy eikä pystykään hyödyntämään muita hyviä ominaisuuksiaan.”
Pohjola muistuttaa, että pelaajan kehitystilasta on tärkeää muodostaa kokonaiskuva, josta näkyy vahvuudet ja kehityskohteet.
”Hyvä kysymys on, mitkä kaikki tiedot ovat tarpeellisia ja onko jollain yksittäisellä testillä merkitystä. Tai millä tasolla valmentajan täytyy siitä tietää. Jossain tapauksessa yksittäisen testin merkitys ei ole kovin suuri, mutta jossain toisessa tapauksessa se voi toimia selittävänä tekijänä johonkin asiaan.”
Seurantajatkumon keräämiseksi on tärkeää kerätä toisinaan tietoa, jolla ei sen keräyshetkellä tehdä mitään. Tällainen voisi olla esimerkiksi 10-vuotiaan pelaajan 30 metrin nopeustestin tulos.
”Tulos voi olla hyödyllinen myöhemmässä vaiheessa, kun katsotaan pelaajan kehityshistoriaa. Tämä mahdollistaa myös laajemman vertailun tekemisen esimerkiksi ikäluokasta toiseen tai maasta toiseen.”
Mikko Pohjola tarkentaa, että tiedon keruulla pitää aina olla merkitystä myös lyhyellä aikavälillä käytännön toimintaan. Silloin se auttaa valmentajaa toimimaan tai pelaajaa ymmärtämään ja itseohjautumaan tietyntyyppiseen harjoitteluun.
Juttu on julkaistu alun perin Eerikkilän E.Mag -lehdessä, jonka voit lukea kokonaisuudessaan täältä.
