Psyykkinen valmennus osana joukkueen päivittaista arkea: FC Lahti

19.11.2019

Eerikkilä Football

Psyykkisestä valmennuksesta ja psyykkisen vahvuuden merkityksestä urheilussa puhutaan yhä enemmän. Valmentajat ja pelaajat ymmärtävät osa-alueen merkityksen urheilussa menestymisessä. Asiantuntijoita on käytettävissä tukemaan valmentajien ja pelaajien prosesseja. Suurin haaste on integroida psyykkinen valmennus osaksi joukkueen päivittäistä arkea, jolloin se saadaan maksimaalisesti tukemaan joukkueen ja yksittäisten pelaajien kehitysprosessia.

”Suurin haaste on integroida psyykkinen valmennus osaksi joukkueen päivittäistä arkea.”

Kauden 2019 aikana sain mahdollisuuden toimia FC Lahden liigajoukkueen prosessissa psyykkisen valmennuksen asiantuntijana. Tavoitteenani oli auttaa joukkuetta olemaan psyykkisesti vahva joukkue, joka toteuttaa rohkeasti itseään ja pelitapaansa kentällä nauttien pelaamisesta. Tavoitteen saavuttamiseksi rakensimme yhdessä valmennustiimin kanssa prosessin, jonka kautta uskoimme tavoitteen toteutuvan. Tässä jutussa avaan prosessia yhden psyykkisen valmennuksen osa-alueen – motivaation – näkökulmasta.

MOTIVAATIO OSANA PSYYKKISTÄ VAHVUUTTA

E.Way-filosofian mukaisesti uskomme, että kehittämällä psyykkistä vahvuutta osana kokonaisvaltaista valmennusta mahdollistamme optimaalisen suorituskyvyn saavuttamisen urheilussa. Psyykkisen vahvuuden kehittäminen tulee toteuttaa kiinteänä osana päivittäistä arkea ja on yhteydessä muiden kokonaisvaltaisen valmennuksen osa-alueiden kehittymiseen ja toteuttamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pelaaja voi olla psyykkisesti vahva, kun hänellä on onnistumisen kannalta riittävät teknis-taktiset ja fyysiset valmiudet ja joukkueen pelitapa ja pelipaikkakohtaiset avaintehtävät ovat selkeät. Myös urheilun ulkopuolisen elämän kuten palautumisen, ravinnon ja sosiaalisen elämän tulee tukea urheilussa kehittymistä.

 

”Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että sisäinen motivaatio on yhteydessä toiminnassa viihtymiseen, sitoutumiseen sekä harjoittelun määrään ja menestymiseen.”

E.Way-filosofian sisällä olemme jakaneet psyykkisen vahvuuden kuuteen osaan (kuva 1), joista tässä jutussa keskityn motivaation ja erityisesti sisäiseen motivaation kehittämiseen osana psyykkistä valmennusta. Itsemääräämisteorian (Deci & Ryan) mukaisesti sisäisen motivaation kulmakiviä ovat koettu pätevyys, autonomia ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Sisäisesti motivoitunut urheilija urheilee saadakseen iloa ja positiivisia kokemuksia​ sekä kehittyäkseen. Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että sisäinen motivaatio on yhteydessä toiminnassa viihtymiseen, sitoutumiseen sekä harjoittelun määrään ja menestymiseen.

Kuva 1. E.Way filosofian mukainen psyykkisen vahvuuden jako eri osa-alueisiin.

SISÄISEN MOTIVAATION TUKEMINEN FC LAHDEN PROSESSISSA

FC Lahden prosessissa lähestyimme sisäisen motivaation tukemista kahdesta näkökulmasta. Toisaalta pohdimme suoraan yhdessä pelaajien kanssa, mitkä asiat lisäävät pelaajien koetun pätevyyden, autonomian ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta; toisaalta koko prosessi toimintatapoineen pohjautui näiden kolmen osa-alueen kehittämisen kautta sisäisen motivaation tukemiseen.

Kuvassa 2 on esitetty ryhmätöiden kautta syntynyt kokonaisuus sisäisen motivaation eri osa-alueiden näkymisestä ja kehittämisestä FC Lahden käytännön toiminnassa (ryhmätyö toteutettu kesäkuussa 2019). Ryhmätyön pohjalla oli pelaajille pidetty lyhyt teoreettinen katsaus, jonka kautta pelaajat ymmärsivät sisäisen motivaation eri osa-alueiden merkityksen ja kehittämisen perusperiaatteet.

Kuva 2. FC Lahden pelaajien ryhmätyö sisäisen motivaation näkymisestä ja kehittämisestä päivittäisessä arjessa.

Koettu pätevyys

Koetun pätevyyden kehittämisen kannalta olennaista on tehdä kehittyminen ja onnistumiset näkyväksi. Yhtä lailla on tärkeää luoda myös virheet salliva kulttuuri. Kaiken taustalla on laadukas ja kehittävä harjoittelu sekä selkeä pelitapa pelipaikkakohtaisine avaintavoitteineen.

FC Lahden pelaajat kokivat pätevyyttä liittyen onnistumisiin peleissä ja toisaalta saadessaan positiivista palautetta valmentajilta ja toisilta pelaajilta. Onnistumisten näkyväksi tekemisen kannalta on tärkeää löytää peliaikaan/tuloksiin liittyvien asioiden lisäksi pieniä tekemiseen liittyviä onnistumisia arjesta. Tämä edellyttää sekä pelipaikkakohtaisten tehtävien että omien tavoitteiden selkeyttä, jotta omaa tekemistä voidaan peilata niihin.

Kuvassa 3 on esitetty FC Lahden pelaajien toteuttaman ryhmätyön tuotos yhden pelipaikan avaintehtävistä. Ryhmätyö toimi pohjana onnistumisten tunnistamisen ja näkyväksi tekemisen prosessille, jonka toteutimme osana itseluottamuksen kehittämistä. Tavoitteena oli pelipaikkakohtaisten avaintehtävien yhteisen määrittämisen kautta mahdollistaa pelaajien oman toiminnan analysointi kohdistuen tehtäviin tulosten sijaan. Peilaamalla omaa toimintaa suhteessa pelipaikkakohtaisiin avaintehtäviin oli jokaisen pelaajan mahdollista löytää päivittäisestä arjesta onnistumisia, ja sitä kautta vahvistaa omaa koettua pätevyyttä ja itseluottamusta.

Kuva 3. FC Lahden pelaajien yhden pelipaikan ryhmätyö pelipaikkakohtaisista avaintehtävistä yleensä, pallon kanssa ja ilman palloa.

Onnistumisten lisäksi pelaajat kertoivat kokevansa pätevyyttä saadessaan positiivista palautetta valmentajilta ja toisilta pelaajilta. Yleisesti ottaen FC Lahden valmennustiimin tapa antaa palautetta ja kommunikoida pelaajien kanssa oli alusta asti positiivinen ja rakentava, joten tämän päälle oli helppo rakentaa ja tehostaa prosessia. Tehostavina keinoina käytimme muun muassa videoklippikoosteita onnistuneista suorituksista peleissä ja pelaajien toisille pienryhmissä antamaa palautetta yksilöiden onnistuneista suorituksista harjoituksissa ja peleissä.

Autonomia

Autonomian määritelmän mukaisesti pelaajat kokevat autonomiaa, kun he saavat vaikuttaa omaan ja joukkueen tekemiseen ja valintoihin. Autonomiaa voidaan tukea toisaalta osallistamalla pelaajia omien ja joukkueen tavoitteiden asetteluun ja toisaalta antamalla valinnan mahdollisuuksia yksittäisissä harjoitteissa ja pelitilanteissa.

FC Lahden pelaajat kertoivat kokevansa autonomian tunnetta liittyen joukkueen yhteiseen tavoitteenasetteluun ja videopalavereihin sekä yksilöllisiin palavereihin ja lisäharjoitteluun. Kauden aikana käytimme erityisen paljon aikaa joukkueen ja yksilöiden tulos-, suoritus-, kehitys- ja harjoittelutavoitteiden asetteluun ja seurantaan (kuva 4). Käytännössä valmennustiimi antoi perusraamit joukkueen pelifilosofialle, jonka pohjalta pelaajat loivat itse erilaisten ryhmätöiden kautta eri tason tavoitteet. Osallistamisen tavoitteena oli sitouttaa pelaajat yhteisten tavoitteiden mukaiseen toimintaan.

”Autonomiaa voidaan tukea toisaalta osallistamalla pelaajia omien ja joukkueen tavoitteiden asetteluun ja toisaalta antamalla valinnan mahdollisuuksia yksittäisissä harjoitteissa ja pelitilanteissa.”

Tavoitteita seurattiin säännöllisesti kauden aikana. Isoista tavoitteista johdettiin viikkotavoitteita, joiden toteutumista arvioitiin yhdessä pelaajien kanssa. Suoritustavoitteisiin palattiin jokaisen pelin jälkeen, kun pelaajat arvioivat joukkueen suoriutumista sähköisessä MyEWay-oppimisympäristössä olevan kyselyn avulla. Tulostavoitteita vedettiin yhteen pari kertaa kauden aikana peilaten joukkueen tilastoja suhteessa asetettuihin hyökkäys- ja puolustuspään tavoitteisiin. Näiden toimintatapojen kautta pelaajat osallistuivat tavoitteiden asettamisen lisäksi jatkuvasti toiminnan arviointiin ja kehittämiseen.

Kuva 4. Tavoitteenasettelun portaat FC Lahden prosessissa.

Osana tavoitteenasetteluprosessia pelaajat asettivat omat yksilölliset tavoitteet yhdessä valmennustiimin kanssa valmennuksen eri osa-alueille. Tavoitteiden toteutumista seurattiin ja arvioitiin yksilöllisissä palavereissa, pienryhmissä ja joukkueen kesken. Jokainen sai kertoa vuorollaan omista tavoitteistaan ja toiminnastaan suhteessa tavoitteisiin. Tavoitteiden pohjalta luotiin pelaajille yksilöllisiä lisäharjoituksia, joita pelaajat toteuttivat omalla ajalla tai harjoitusten jälkeen.

Yhteenkuuluvuus

Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden määritelmän mukaisesti pelaaja kokee yhteenkuuluvuutta, kun hän tuntee kuuluvansa aidosti joukkueeseen ja kokee, että hänen panoksellaan on merkitystä joukkueen toiminnassa ja menestymisessä. Yhteenkuuluvuus syntyy yhteisestä tekemisestä, tavoitteista, arvoista ja toimintatavoista.

”Jokainen joukkueen jäsen tervehti muita jäseniä aamulla silmiin katsoen ja nyrkit yhteenlyöden.”

FC Lahden pelaajat kertoivat kokevansa yhteenkuuluvuutta liittyen jokaisen pelaajan huomioimiseen, positiiviseen ja rakentavaan vuorovaikutukseen sekä yhdessä olemiseen ja tekemiseen myös harjoitusten ulkopuolella. Jokaisen pelaajan huomioiminen toteutui muun muassa pelaajien itse luomalla joukkueen arvoihin pohjautuvalla toimintatavalla, jonka mukaisesti jokainen joukkueen jäsen tervehti muita jäseniä aamulla silmiin katsoen ja nyrkit yhteenlyöden. Tähän keskityttiin aluksi konkreettisen viikkotavoitteen kautta ja toimintatavan muodostumisen jälkeen toimintatapa pysyi osana joukkueen toimintaa automaattisesti koko kauden ajan.

Psyykkisen prosessin aikana toteutimme paljon ryhmätöitä, joiden kautta pelaajat oppivat tuntemaan toisensa ja työskentelemään yhdessä. Pääosin keskityimme positiivisiin asioihin, mutta tarvittaessa työstimme myös haastavia asioita toiminnan kehittämiseksi. Yhdessä luodut tavoitteet loivat joukkueelle yhteisen suunnan ja merkityksellisen päämäärän. Pelaajat viettivät oma-aloitteisesti paljon aikaa yhdessä myös harjoitusten ulkopuolella, mikä auttoi joukkueen yhteen kasvamisessa.

Joukkueen yhteenkuuluvuus syntyi ja kehittyi kokonaisuutena yhteisen tekemisen, tavoitteiden ja toimintatapojen kautta. Alla lopuksi muutamia suoria lainauksia, miten pelaajat kokivat psyykkisen prosessin vaikuttaneen joukkueen koheesion/ yhteishengen kehittymisen kauden aikana.

”Tavoitteen asettelu oli fiksua, jonka jälkeen kaikille oli päämäärä selkeä.”

”Mielestäni se auttoi tosi paljon hitsaamaan lähes uutta joukkuettamme yhteen. Me luotiin joukkueelle arvot, joita mielestäni suurin osa äijistä arvosti ja toteutti.”

”Hyvällä tavalla, koska vietimme aikaa yhdessä, jaoimme ajatuksia ja tunsimme toisemme.”

”Yhdessä vietetty aika psyykkisen valmennuksen johdosta mielestäni ainakin paransi joukkue henkeä.”

 

Hannele Forsman
Director of Performance

Lue myös:

Aiheeseen liittyviä kirjoituksia

Miten voin vanhempana tukea urheilevaa lasta tai nuorta?

28.09.2020 | E.Blog, E.Way, Urheilu